Flow-tilaa ei tule asettaa asiaksi, jonka jokaisen tulisi saavuttaa. Hiljaistumisen tavoitteita voidaan saavuttaa eriasteisesti. Henkisessä kasvussa on tärkeintä pyrkimys hyvään ja kasvun ilmeneminen elämässä. (Rauhala 1986, 118–125.)
Yoga-miehen oikeuksia käytetään hiljaistumisharjoituksessa samanaikaisesti ja harjoituksen edistyminen edellyttää aikaisempien taitojen hallintaa. Yoga-miehen oikeus koostuu seuraavista taidoista (oppimisjärjestyksessä):
- pidättyvyys (yama)
- itsekuri (niyama)
- asento (asana)
- hengitys (pranayama)
- aistien hallinta (pratyahara)
- keskittyminen (dharana)
- hiljaistuminen (dhyana); esiflow-tila (kokija-koettu jaottelu säilyy)
- flow-tila (samadhi; kokija-koettu jaottelu katoaa). (Rauhala 1986, 21–25.)
Flow-tilaan voidaan tuoda sisältö, kohde tai idea ilman käsitteellistä erittelyä. Tajunta on samastunut kohteen kanssa riippumatta siitä, onko se konkreettinen tai ideaalinen. Psyykkis-reaalisessa mielessä minä tai ego ei ole flow-tilassa olemassa. (Rauhala 1986, 24.)
Flow-tilaa ei voida saavuttaa tavoittelemalla sitä ja sen kuvaaminen ei ole sanallisesti mahdollista, koska ajattelu on Flow-tilassa esikielellisellä tasolla. Flow-tila esittäytyy aidosti vain harjoittajalleen. (Rauhala 1986, 31–32.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Rauhala, Lauri. 1986. Meditaatio. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-09252-9.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.