Lämmittely

Lämmittely on ennen fyysistä rasitusta suoritettava kehoa valmistava 5–20 minuutin harjoitusosio. Ennen lyhyttä ja kovavauhtista juoksua tulee lämmitellä paremmin kuin ennen pitkää ja hidasvauhtisempaa juoksua. Lämmittely on suoritettava keskittyneesti. (Murphy 2004, 48–49.)

”Juokse villi lapsi, juokse kauemmaksi, mutta lämmittele ensin 5 minuuttia”(paidaton juoksija oulu mukaillen Pekka Tiili).

Lämmittely kesto tulee päättää tuntemuksien mukaan. Lämmittelyn seurauksena kehossa tapahtuu mm. seuraavia muutoksia (aakkosjärjestyksessä):

1. kehon lämpötila nousee (tehokas aineenvaihdunta edellyttää kohonnutta kehon lämpöä)
2. lihasten lämpötila nousee jonka johdosta niiden joustavuus lisääntyy
3. lihasten vireys nousee jonka johdosta niiden supistuminen tehostuu
4. loukkaantumisriski alenee
5. nivelsiteiden viskositeetti (tahmeus) alenee jonka johdosta liikeradat suurenevat
6. suoritusmieliala ja henkinen vireys ovat helpommin saavutettavissa
7. verenkierto ja sitä kautta lihasten aineenvaihdunta tehostuu (happi, ravinteet, kuona-aineet). (Murphy 2004, 48–49.)

Lämmittely tekee juoksuharjoituksen läpiviennistä miellyttävämpää. Rutinoituneet juoksijat liittävät yleensä juoksuharjoitukseen lämmittelyosion. (Murphy 2004, 48.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Murphy, Sam. 1988. Joka naisen juoksukirja – Opas hauskaan ja haastavaan juoksuharrastukseen (englanninkielinen alkuteos Run for Life 2003). Suomentanut Elina Kyrö. Singapore: Karisto. ISBN 951-23-4469-6.