Virhekäsittely

Virhekäsittely on (tässä) menettelytapa jolla elämässä ilmenneet erehdykset ja epäonnistumiset hyväksytään ja niistä otetaan oppia. Virhe on aina suhteellinen asia, jolloin sen haitallisuuteen vaikuttaa määrittelijänä toimiva henkilö ja käytetty mitta-asteikko. (Lampikoski & Miettinen 1999, 129–130.)

”Ei pidä jäädä tuleen makaamaan” (suomalainen sotilassanomus, kapteeni Rautio, Rovaniemi 1980).

”Virhe muuttuu erehdykseksi vasta kun kieltäydyt korjaamasta sitä” (O. A. Batista teoksesta Lampikoski & Miettinen 1999, 129).

”Viisasta ihmistä ei tunne siitä, että hän ei tee virheitä, vaan siitä, että hän ei tee samaa virhettä uudestaan” (Sir Winston Chuchill teoksesta Lampikoski & Miettinen 1999, 144–145).

Asioita, joihin voi vain sopeutua ovat mm. sää, epäonnistumiset (tappiot), taloudellinen tilanne, oma ikä ja muiden mielipiteet. Virhekäsittelyä käyttäen virhetilanne muutetaan saavutusta kohti vieväksi ajatteluksi ja toiminnaksi. (Lampikoski & Miettinen 1999, 120–122.)

Epäonnistuminen voidaan ymmärtää oikeaan suuntaan tehdyksi mutta lyhyeksi jääneeksi askeleeksi. Epäonnistumisen kuuluvat elämään ja asiat tulee pyrkiä tekemään lähes virheettöminä mutta ei täysin virheettöminä. (Lampikoski & Miettinen 1999, 129–130.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Lampikoski, Timo & Miettinen, Pauli. 1999. Voitto – Taito ja tahto. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-16044-3.