Haikuja Oulun pöyräpölilje: vol. 1.

OON OULUN PÖLIJÄ, MÄ.

Hiljennä en, etenen.
Piittamaton on tyhmyys.
Oon Oulun pölijä, mä.

PYÖRÄPÖLIJÄ OULUN

Ei kypärää, järjetön.
Nopeutta liikäa on.
Pyöräpölijä Oulun.

HULLUNA KUOLEN!

Väisäköön mua.
Olen narsisti, olen!
Hulluna kuolen.

Oulun pyöräpölijä ei kunniota ketään, eikä noudata liikenesääntäjä tai rikoslakia. Tästäkin huomimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 29.10.2010

Muutama aste lämmintä, matka 11 km, teho 1/5. Keli: ei jäisiä juoksialustoja.

Päivän spämmi: "Taas tuo HULLU!!!!! juoksija" (Oulun Torirannan makasiinien rakennusprole).

Rakennusprolelle kai maksetaan palkkaa rakentamisen lisäksi myös kommentoinnista. Ei ihme, että asuntojen hinnat hipovat pilviä, kun prolet käyttävät työaikansa asioihin, jotka eivät liity heidän maksullisiin työtehtäviinsä.

Pyöräpölijä mummeli (ei näyttänyt suuntamerkkiä kääntyessään) taivasteli tätä juoksijaa Ainolan puiston jälkeen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

SUULLISET LÄHTEET:
Oulun Torirannan makasiinien rakennusprole. 29.10.2010.

Sosiaalinen maine

Sosiaalinen maine on henkilön persoonaan liitetty mm. ennakkoasenteista ja odotuksista muodostuva kokonaisuus joka on muodostunut ryhmän aikaisemmista vuorovaikutuskokemuksista henkilön kanssa. Sosiaalinen maine vaikuttaa mm. henkilön käyttäytymisen luonteen tulkintaan (sosiaalinen havaitseminen). (Salmivalli 1998, 85-86.)

Sosiaalinen maine saattaa johtaa henkilön käyttäytymisen mukautumiseen ennakko-odotusten mukaiseksi. Sosiaalinen maine muuttuu yleensä vähitellen joko myönteiseksi tai kielteiseksi. (Salmivalli 1998, 86.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Christina. 1998. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Sosiaalinen älykkyys väkivallan välineenä

Sosiaalinen älykkyys väkivallan välineenä on vuorovaikutustaito, jota käytetään psyykksisen ja yhteisöllisen väkivallan kohteeksi valitun henkilön epäsuoraan (ei jouduta itse vastuuseen teosta) vahingoittamiseen. Epäsuoran väkivallan käyttö edellyttää riittävää määrää sosiaalista älykkyyttä. (Salmivalli 1998, 39-41.)

Naiset ovat yleensä kyvyiltään parempia sosiaalisessa älykkyydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että naiset voivat olla sosiaalisissa tilanteissa miehiä väkivaltaisempia (epäsuoran väkivallan keinoilla). (Salmivalli 1998, 39-41.) Naisten väkivaltaisuus voi olla myös fyysistä (suora väkivalta, fyysinen pakottaminen).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Christina. 1998. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Sosiaalinen eristäminen

Sosiaalinen eristäminen on yhteisöväkivallan kohteeseen käytettävä menetelmä, jossa kohteelta estetään toimininen ryhmän jäsenenä. Sosiaalinen eristäminen on yksi epäsuoran väkivallan muoto ja sen käyttö ei vaihtele sukupuolen mukaan. (Salmivalli 1998, 35-37.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Christina. 1998. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Yhteisöväkivallan piirre

Yhteisöväkivallan piirre on sosiaalisen vuorovaikutuksen ominaisuus, joka on olemassa yhteisöväkivaltatilanteessa. Yhteisöväkivallan piirteet ovat (aakkosjärjestyksessä):

1. kohteen puoluskuskyvyttömyys (alivoimaisuus)
2. tarkoitus vahingoittaa kohdetta (ei rajua leikkiä)
3. toistuvuus (pitkäaikainen sosiaalinen suhde)
4. väkivaltaa harjoitetaan ilman provokaatiota tai syytä
5. väkivaltaa harjoitetaan pysyvän sosiaalisen ryhmän sisällä. (Salmivalli 1998, 29-34.)

Yhteisöväkivallan termi englanniksi on bullying ("härkäily", suom. pjo) ja ruotsiksi mobbning (moppaus). Yhteisöväkivallan käyttöön ei liity lyhytaikaisia vihan tunteita, vaan sitä harjoitetaan harkitusti. (Salmivalli 1998, 29.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salmivalli, Christina. 1998. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Yliopistokustannus University Press Finland. ISBN 951-662-726-9.

Yhteisöväkivallan syy

Yhteisöväkivallan syy on tiedostamaton tekijä, joka motivoi yhteisöväkivaltaa käyttävää henkilöä tai ryhmää. Yhteisöväkivallan syitä ovat mm. heikkouden halveksiminen, henkilökohtaisen vallan tavoittelu, kateus ja mustasukkaisuus, omien ominaisuuksien näkeminen toisessa (projektiot), pelko valinnasta yhteisöväkivallan kohteeksi tai ryhmän hiljainen tuki (ryhmän luoma paine). (Höistad 2003, 64-77.)

Yhteisöväkivallan harjoittaja ei voi hyvin, ja hänen itseluottamuksensa on huono. Yhteisöväkivalta on yksilön tai ryhmän väkivaltaista käyttäytymistä. Yhteisöväkivaltaa ei voida ratkaista ilman että yhteisöväkivallan syy on tiedostettu.(Höistad 2003, 64.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Höistad, Gunnar. 2003.Irti kiusaamien kierteestä - Opas kouluille ja kasvattajille. Suomentanut Salla Korpela. Jyväskylä: Kirjapaja. ISBN 951-625-939-1.

Ihmisen tarve tulla nähdyksi

Ihmisen tarve tulla nähdyksi on sosiaalinen tarve, jonka mukaan ihminen ei ole mitään, jos hän ei herätä toisessa ihmisessä jotain tunnetta. Tunnetilan laadulla asteikolla myönteinen/kielteinen ei ole merkitystä. (Höistad 2003, 47-52.)

"Haluamme tulla rakastetuiksi ja sen puutteessa ihailluiksi, sen puutteessa pelätyiksi, sen puutteessa vihatuiksi ja halveksituiksi. Haluamme herättää ihmissä jonkin tunteen. Sielu kammoaa tyhjiötä ja pyrkii yhteyteen hinnalla millä hyvänsä." (Hjalmar Söderber: Tohtori Glas teoksesta Höistad 2003, 52.)

Ihmisen kielteiseksi koettu käyttäytyminen voi johtua siitä, että hän ei herätä muulla tavoin tunnereaktioita muissa yhteisön jäsenissä. Henkilön epäsosiaalinen minäkuva voi olla ainoa keino saada yhteisön muiden jäsenten mielenkiinto. (Höistad 2003, 47-52.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Höistad, Gunnar. 2003.Irti kiusaamien kierteestä - Opas kouluille ja kasvattajille. Suomentanut Salla Korpela. Jyväskylä: Kirjapaja. ISBN 951-625-939-1.

Yhteisöväkivalta: valta-aseman väärinkäyttö

Valta-aseman väärinkäyttö on yhteisöväkivallassa tilanne, jossa valta-asetelmassa ylempi pyrkii saattamaan valta-asetelmassa alempana sijaitsevaa henkilöä aikaisempaa huonompaan asemaan käyttäen väkivallan keinoina omasta valta-asemastaan johtuvia keinoja. Valta-asetelmann väärinkäytön menetelmiä ovat mm. (aakkosjärjestyksessä):

1. arvon alentaminen (naurettavaksi tekeminen)
2. kontrollointi (päätösvallan poistaminen)
3. mitätöinti (näkymättömäksi tekeminen)
4. mustamaalaaminen (parjaaminen; maineen alentaminen)
5. syyllistäminen (syntipukin löytäminen). (Höistad 2003, 115-117.)

Valta-asemaansa väärinkäyttävän henkilön toimenpiteisiin on yhteisöväkivallan kohteen hyvin vaikea puolustautua valtasuhteeseen sisältyvän riippuvaisuuden vuoksi. Tämä tekee valta-aseman väärin käytöstä moraalisesti tuomittavan. (Höistad 2003, 110.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Höistad, Gunnar. 2003.Irti kiusaamien kierteestä - Opas kouluille ja kasvattajille. Suomentanut Salla Korpela. Jyväskylä: Kirjapaja. ISBN 951-625-939-1.

Haikuja Tiksulle, vol. 9

Kirjoita haiku.
Seitsemäntoista
tavua, rivit.

TALVELLA KYLMÄ

Jäätynyt tuuli
kaipaa kevään sadetta.
Talvella kylmä.

AIKA JA HETKI

Kuiskaat yöhön
ja sateesi laulaa yön.
Aika ja hetki.

KESYTÄ RUUSU

Ruususi yksi
ei tunne lauluasi.
Kesytä ruusu.

En ole nähnyt Tiksua kolmeen kuukauteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Haikuja Tiksulle, vol. 8

Kirjoita haiku.
Seitsemäntoista
tavua, rivit.

JA SYDÄMESSÄ

Saan kaiken kivan.
Laulussani tuuliyö.
Ja sydämessä.

YSTÄVÄT, PELOT

Tosiasiat.
Sanoja ja sanoja.
Ystävät, pelot.

KAIKKI TULTA

Tissit, tukkasi.
Vartalosi, silmäsi.
Kaikki tulta

/../ Tiksu kulkee ohitseni vailla surua. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Haikuja Tiksulle, vol. 7

Kirjoita haiku.
Seitsemäntoista
tavua, rivit.

KAIKKI SORSAT

Sateessa lehdet.
Syksy keltainen, lampi.
Kaikki sorsat.

PELOTON SANA

Rohkeus elää.
Kieli keskellä suuta.
Peloton sana.

RAKKAUS NAURAA

Laulun hiljaisuus.
Katseesi rauha, sanat.
Rakkaus nauraa.

Tiksu ei soita minulle. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Viharikos (Hate Crime)

Viharikos (am. Hate Crime) on rikos, jossa rikoksen motivaationa on moraalisesta tuomiosta (ks. Saarikoski) aiheutuva tunnetila. Viharikoksen eräänä muotona voi olla mm. vihapuhe (rikosnimike: kunnianloukkaus). Viharikos on määritelmänä käytössä Amerikan Yhdysvalloissa. (lähdetiedot puuttuvat.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
(Lähdetiedot puuttuvat.)

Vihapuhe (-viestintä)

Vihapuhe (-viestintä) on kirjoitettua tai puhuttua vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on yhteisöväkivallan kohteen vahingoittaminen. Vihapuhe voi esiintyä sähköisessä muodossa mm. internetin yhteisöpalveluissa (mm. Facebook, keskustelupalstat). Vihapuhe voi olla osa viharikosta. (lähdetiedot puuttuvat.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
(Lähdetiedot puuttuvat.)

Universaali ahdasmielisyys

Universaali ahdasmielisyys on suvaitsematon mielentila, jossa henkilökohtaisella moraarisella tuomiolla (ks. Saarikoski) tuomitaan muiden ihmisten käyttäytyminen ja ihmisyys. Universaalia ahdasmielisyyttä edustavat mm. kiihkoislamilaisuus, vanhoillislestadialaisuus ja kiihkokommunismi (mm. Pohjois-Korea, Kiina). (Hs.fi Keskustelu, hakupäivä 27.10.2010.)

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Hs.fi keskustelu: IS: Jari Tervonraamatun heitosta rikosilmoitus. http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Kotimaa/ketju/5556808/?page=3&perPage=20. Hakupäivä 27.10.2010.

YIT - Ylpeinä Ihmisiä Tönimme

YIT - Ylpeinä Ihmisiä Tönimme on ilmaus, joka kertoo YIT:n proleluokan henkilöiden asenteesta kanssaihmisiin. Paidaton juoksija oulu oli asiakkaana perjantaina 22.10.1020 Raksilan City-Marketissa (K-ryhmän myymälä), jossa YIT:n prolevaatteeseen pukeutunut pukinpartainen ja tupakoiva herra töni tätä juoksijaa useita kertoja City-Marketin ostoskärryllä.

"Together we can do it - YIT" (YIT. YIT:n slogan. http://www.yit.fi/. Hakupäivä 22.20.2010).

Paidaton juoksija oulu on syvästi pahoillaan YIT:n puolesta. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.