Mauton mutta toimiva huumori

Mauton mutta toimiva huumori on havainnollistamismenetelmä, jolla voidaan parantaa jonkin varsin tylsän käsitteen ymmärtämistä. Asioiden opettamisessa on hyvä käyttää lisäksi "parempi olla kutakuinkin oikeassa kuin täsmälleen väärässä" -periaatetta. (Karikorpi 2010, 10.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Karikorpi, Olli. 2010. Raha ratkaisee – Yritystalous tutuksi. Helsinki: Tietosanomat Oy. ISBN 978-951-885-318-6. KL 69.1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Vaelluskenkä

Vaelluskenkä on vaelluksella käytettävä jalkine, joka suojaa jalkoja maastossa liikuttaessa. Vaelluskengän tulisi olla riittävän jäykkä ja tukea nilkkoja. (Koivunen 2003, 69.)

Vaelluskengän tulisi olla hyvalaatuinen, istuva ja jalkaa suojaava. Kengän käyttötuntuman testaminen tulisi suorittaa pakattu kantoväline selässä ja kävellen myötä- ja vastamäkeen. Vaelluskengän sovittaminen tulisi suorittaa jalkaterän iltapäiväturvonneisuuden aikana. (Koivunen 2003, 69.)

Vaelluskenkä parantaa otetta liikuttaessa irtokivikossa ja sen käyttötuntuma on heikko liikuttaessa tasaisella alustalla. Vaelluksella käytetyn jalkineen tulee olla mukautuneita jalkaan (käytetty kävelyyn viikkoja/kuukausia). (Koivunen 2003, 69.)

Vaelluskengässä tulee käyttää sopivia sukkia. Puuvillasukkaa ei tulisi käyttää vaelluskengässä puuvillan huonon toimivuuden vuoksi. (Koivunen 2003, 69–70.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koivunen, Aksena. 2003. Valloita lumoava Lappi patikoiden. Fitness-lehti 5 (11. vuosikerta, 68–73.). Porvoo: Fitness-lehti Oy.

Vaellus

Vaellus on harjoitus jossa kuljetaan sulan maan aikaan kävellen maastoreitti kantaen mukana vaelluksella tarvittavat varusteet. Vaelluksella edetään päivässä 10–30 kilometriä. (Koivunen 2003, 68–70.)

Vaellus tulee suunnitella hyvin. Suunnittelussa on otettava huomioon mm. reitti, maasto, yöpyminen, varusteet, ruoka ja säätila. Harjoitukseen on varauduttava henkisesti ja sille on lähdettävä rennolla asenteella. (Koivunen 2003, 68–70.)

Vaelluksen läpivienti edellyttää joustavuutta, määrätietoisuutta, sitkeyttä ja suunnitelmallisuutta. Vaellus edellyttää kohtalaista fyysistä kuntoa ja siihen liittyy mm. eksymis-, villieläin- ja tapaturmavaara. (Koivunen 2003, 68–70.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koivunen, Aksena. 2003. Valloita lumoava Lappi patikoiden. Fitness-lehti 5 (11. vuosikerta, 68–73.). Porvoo: Fitness-lehti Oy.

Onnellinen tanssitunti

Onnellinen tanssitunti on harjoitus, jossa henkilö sallii sisäisen liikkeensä tulla ulos kehostaan. Onnellinen tanssitunti perustuu harjoitustunnelmaan, joka poistaa sisäisen liikkeen esteet. (Honkavaara 2003, 83–85.)

"Itseään ja kehoaan on kuunneltava. Keho lähettää pyyntöjä, toivomuksia ja määräyksiä, joihin pitää vastata" (Marco Bjurström teoksesta Honkavaara 2003, 83.)

Onnellinen tanssitunti perustuu hauskaan, tunteita synnyttävään, hauskaaan, vaihtelevaan ja yllättävään musiikkiin. Monipuolinen musiikki tarjoaa vaihtuvan harjoitusärsykkeen. Harjoituksen aikana ei käytetä toisten heikkouksia hyväksi. (Honkavaara 2003, 85.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Honkavaara, Leena. 2003. Miten syntyy onnellinen tanssitunti? Fitness-lehti 5 (11. vuosikerta, 82–87.). Porvoo: Fitness-lehti Oy.

Napalävistys

Napalävistys on navan ihopoimuun tehtävä ihon ja sen alaisiin pehmytkudoksiin kosmeettisessa tarkoituksessa tehtävä pieni leikkaushaava. Napaleikkaushaavan paraneminen kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. (Honkavaara 2003, 62.)

Napakoru voidaan ostaa ennen lävistykseen menoa tai lävistäjän valikoimista. Ensikorun varsiosa on pidempi kuin parantuneeseen lävistyshaavan käytetävien napakorujen varsiosa, koska napapoimun paraneminen muuttaa navan pehmytkudoksen rakennetta.

Napakorun edellyttämä napalävistys tulee suorittaa ammattihenkilön toimesta, jotta tarttuvien tautien tartunnalta vältytään (Honkavaara). Ammattihenkilö tekee leikkaustoimenpiteen niin, että ei synny leikkauskomplikaatioita (mm. verisuonten puhkaisuja) ja sijoittaa korun oikeaan kohtaan napapoimuun.

Napalävistys suoritetaan siten, että puhdistetulle iholle merkitään lävistyskohta. Lävistyskohdan sijainti tarkistetaan ja sen sijainti mahdollisesti korjataan. Napalävistys tehdään lääkeruiskun neulalla lävistäen iho ja sen alaisia pehmytkudoksia (kipu on kipuasteikolla noin 9/10). Lopuksi napakoru sijoitetaan leikkaushaavaan.

Napalävistystä hoidetaan huuhtomalla sitä kerran päivässä kuumalla vedellä muutaman minuutin ajan koko paranemisen ajan (vähintään useita kuukausia). Lävistetty alue punoittaa, vaikka kyseessä ei olisi varsinainen tulehdus. Haavasta voi myös erittyä mätää. (Honkavaara 2003, 62.)

Napakorun paranemiseen voi liittyä ihon kutinaa. Napakorun voi poistaa kiertämällä ensin korun yläkiinnikkeen pois ja vetämällä korun pois leikkaushaavasta. Haava umpeutuu vuorokauden sisällä ja paranee muutaman viikon kuluessa.

Napalävistyshaavan ärtymisen ehkäisemiseksi uimista kloorivedessä tulee välttää noin kuukausi tai jos kloorivesi aiheuttaa oireita. Napalävistyshaavan paraneminen on hitaampaa kuin esimerkiksi kulmakarvojen alueelle tehtävän lävistyksen. (Honkavaara 2003, 62.)

Käytetyt vaatteet eivät saa painaa napalävistysaluetta. Käytetyn napakorun tulee olla allergiasoimattomasta materiaalista valmistettu. (Honkavaara 2010, 62.) Napakorun "tarttuminen" ja siitä johtuva leikkaushaavan venyminen voi olla kivuliasta.

Vastuuvapautuslauseke:
Tämä teksi sisältää lääketieteellistä ohjausta. Napalävistyksen ottava henkilö vastaa omasta terveydestään itse, ja hänen on omatoimisesti hankittava riittävä asiantuntemus ennen kuin mahdollisesti hankkii napalävistyksen. Napalävistykseen liittyy allergia- ja tulehdusvaaran lisäksi veritautien leviämisen mahdollisuus.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Honkavaara, Leena. 2003. Napa koreaksi? Fitness-lehti 5 (11. vuosikerta, 62–63.). Porvoo: Fitness-lehti Oy.

Eksenkrikon mielenterveys

Eksenkrikon mielenterveys on eksentrisesti (tässä: yhteisön moralistista normia rikkovasti) toimivan henkilön mielenterveyden tila. Eksentrikon mielenterveys ei eroa yhteisön normia noudattavien henkilöiden mielenterveyden piirteistä. (Ihanus 2010, 300–304.)

Riittävän hyvän mielenterveyden piirteet (Gordon W. Allport 1955) ovat henkilökohtainen elämänkatsomus, itseyden tunteen laajentuminen, jatkuva itseksi "tuleminen", realistinen havainnointi, suhteellisuudentaju ja toisten myötäelävä huomioiminen, turvallisuudentunne. Henkilökohtainen elämänkatsomus tuo mukanaan lyhyen ja pitkän aikavälin elämäntehtäviä. (Ihanus 2010, 301.)

Eksenkrikon mielenterveys voi täyttää nämä prosessinomaisen persoonallisuuden piirteet niin, että enksentrikko kokee elämässään onnellisuutta. Yleensä eksenkrikon sitoutuminen normin mukaiseen myötäelävään huomioimiseen ja normin mukainen suhteellisuudentaju ovat keskivertoväestöä vähäisemmät. (Ihanus 2010, 300–302.)

Eksenkrikko hakeutuu keskimääräistä harvemmin virallisen terveydenhuollon mielenterveyspalvelujen piiriin. Virallisen terveydenhuollon määritelmä mielenterveydestä (tai yhteisön muiden jäsenten määritelmä) ei aina ole sama kuin yksilön kokemus mielenterveydestään. (Ihanus 2010, 300–302.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ihanus, Juhani. 2010. Vapauttava kieli – Kirjallisuuden ja taiteen toiseudesta. Vantaa: BTJ Kustannus. ISBN 978-951-692-778-0. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Eksentkrikon piirteet

Eksentkrikon piirteet ovat eksenkrikkoon liitettyjä luonteenpiirteitä, toiminta- ja elämäntapamalleja. Tätä luetteloa eksentrikkojen ominaisuuksia voidaan pitää osittain humoristisessa hengessä laadittuna. (Ihanus 2010, 304).

"Omituinen, mutta onnellinen. Suomessa onnellisuus on, niin, hyvin omituista" (tuntematon eksentrikko, ei julkaisuvuotta).

Eksentrikoille yhteiset piirteet ovat mukautumattomuus, luovuus (ei aina taiteellinen), uteliaisuus ja intohimoinen suhde yhteen tai useampaan asiaan. Eksentrikko on idealistinen maailmanparantaja, joka tahtoo lisätä toisten ihmisten onnellisuutta. (David Weeks & Jamie James 1995 teoksesta Ihanus 2010, 303.)

Eksentrikoille yleisiä muita piirteitä ovat varhaisesta lapsuudesta lähtien ollut tietoisuus omasta erilaisuudesta, älykkyys ja hän ei tarvitse tukea tai vahvistusta muulta yhteisöltä. Tavallisesti eksentrikko on vanhin tai ainoa lapsi, elää yksin, sekä on syömistavoiltaan ja elintavoiltaan muista poikkeava ja huumorintajultaan ilkikurinen ja vallaton. (David Weeks & Jamie James 1995 teoksesta Ihanus 2010, 303.)

Eksentrikolla on valmius mielipiteiden muodostaminen ja niiden ilmaisuun sekä yksipuolinen usko omaan oikeassa olemiseensa. Eksentrikko voi myös pyrkiä muuttamaan toisten mielipiteet omiaan (oikeita) mielipiteitä vastaavaksi ja tekee oikeinkirjoitusvirheitä. (David Weeks & Jamie James 1995 teoksesta Ihanus 2010, 303.)

Eksentrikot voidaan nähdä olemassa olevien rajojen ylittäjinä. Eksentrikko taiteilija haluaa luoda maailmansa itse. Yhteiskunnan määritelmän mukaan ihminen on tällöin mielisairas (”hullu”, Suomessa käytössä olevan tautiluokituksen mukaan ”skitsoidinen luonne”, ei psykoottinen mutta käyttäytyy omituisesti, lisäys pjo). (Ihanus 2010, 304).

Eksentrikko eli ”outona ja eriskummallisena pidetty henkilö” (David Weeks & Jamie James 1995 teoksesta Ihanus 2010, 303)” rikkoo valvontayhteiskunnan hulluttelu- ja leikkikieltoa. Hän on narri, joka julistaa nurinkurisuuden autuutta: ”Tarvitaan eriävää mielipidettä, erilaisuutta, suolaa ja pippuria.” (Primo Levi 1975/1988 teoksesta Ihanus 2010, 308.)

Mainitut Ihanuksen käyttämät lähteet:
Levi, Primo. 1975/1988. Jaksollinen järjestelmä. Suomentanut Aira Buffa. Porvoo: WSOY.
Weeks, David & James, Jamie. 1995. Eccentrics. A study of sanity and strangeness. New York: Villard.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ihanus, Juhani. 2010. Vapauttava kieli – Kirjallisuuden ja taiteen toiseudesta. Vantaa: BTJ Kustannus. ISBN 978-951-692-778-0. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Eksentrikko (originelli, outsider, sivullinen)

Eksentrikko (originelli, outsider, sivullinen) on henkilö, joka on vieraantunut esim. suhteessa itseensä, toisiin ihmisiin, työhönsä tai yhteiskuntaan. Vieraantuminen ilmenee sopeutumattomuutena odotusten mukaiseen rooliin ja haluttomuutena käsitteistää havaintoja. Eksentrikkojen esiintyvyytenä (David Weeks & Jamie James 1995) pidetään yhtä eksentrikkoa kymmentätuhatta henkilöä kohden (Valvio 2010, 298–300.)

”Hullut ovat ihmisiä, jotka vievät luovuuden pitemmälle kuin ammattitaiteilijat, he uskovat siihen totaalisesti” (MacGregor 1989 teoksesta Valvio 2010, 304).

Eksentrikolla on kyky tehdä tavanomaisia asioita epätavallisesti ja hänellä on tarkka kyky havainnointiin sekä omalaatuinen huumorintaju. Heillä on usein elämäntehtävä, joka perustuu henkilökohtaiseen elämänkatsomukseen. Eksentrikon kyky toisten ihmisten myötäelävään huomioon ottamiseen sekä suhteellisuudentaju voivat olla heikosti kehittyneitä. (Valvio 2010, 301–302.)

Eksentrikko on keskimääräistä terveempi keskimääräistä suuremman onnellisuutensa vuoksi (onnellisuus ja iloisuus vahvistavat immuunipuolustusta). Uteliaisuus ja innostuneisuus luovat elämään iloa. (Ihanus 2010, 307–308.)

Eksentrikko eli ”outona ja eriskummallisena pidetty henkilö” (David Weeks & Jamie James 1995 teoksesta Ihanus 2010, 303) rikkoo valvontayhteiskunnan hulluttelu- ja leikkikieltoa. Hän on narri, joka julistaa nurinkurisuuden autuutta: ”Tarvitaan eriävää mielipidettä, erilaisuutta, suolaa ja pippuria.” (Primo Levi 1975;1988 teoksesta Ihanus 2010, 308.)

Mainitut Ihanuksen käyttämät lähteet:
Levi, Primo. 1975;1988. Jaksollinen järjestelmä. Suomentanut Aira Buffa. Porvoo: WSOY.
MacGregor, John M. 1989. The discovery of the art of the insane. Princeton: Princeton University Press.
Weeks, David & James, Jamie. 1995. Eccentrics. A study of sanity and strangeness. New York: Villard.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ihanus, Juhani. 2010. Vapauttava kieli – Kirjallisuuden ja taiteen toiseudesta. Vantaa: BTJ Kustannus. ISBN 978-951-692-778-0. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Laotse: Ajattelu

Hiljaistuminen on ihmisen elämistä oman sisäisen rauhansa keskellä ilman havaintojen sanallistamista. Laotse kuvaa hiljaistumista seuraavalla mietelauseella:

"Ajattelu paljastaa osaamattomuutemme, / ajattelemattomuus osaamisen. / Kaikki minkä teemme todella hyvin, / teemme ajattelematta." (Laotse teoksesta Ihanus 2010, 280.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ihanus, Juhani. 2010. Vapauttava kieli – Kirjallisuuden ja taiteen toiseudesta. Vantaa: BTJ Kustannus. ISBN 978-951-692-778-0. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Kasvotusten (face-to-face)

Kasvotusten (face-to-face) on vuorovaikutustilanne, jossa on mahdollisuus synnyttää merkityksiä toisen ihmisen alastomien kasvojen näkemisen kautta. Toisen kasvojen seuraaminen johtaa ihmisen löytöretkelle omaan itseensä. (Ihanus 2010, 240–241.)

"Kasvot ovat ihanat, alastomat, avoimet, rehelliset ja ne leikkivät totuuksilla" (Ihanus 2010, 240 ja 246).

Mediateollisuus peittää ihmisen kasvot naamioilla. Viihteen simulaatioelämä palvoo ikoneita ja idoleja, joiden tehtävä on hukuttaa ihmisen henkilökohtainen kokemus merkitystä vailla olevien kuvien ylitarjontaan (mm. Facebook). (Ihanus 2010, 240–241.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ihanus, Juhani. 2010. Vapauttava kieli – Kirjallisuuden ja taiteen toiseudesta. Vantaa: BTJ Kustannus. ISBN 978-951-692-778-0. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Toiseus

Toiseus on henkilöön itseensä tai toiseen henkilöön liitettävä kielteinen mielikuva, joka pyritään saamaan hallintaan yhteisöväkivallan leimatermillä. Toiseus on viholliskuvan synonyymi ja se pyritään tuhoamaan itsessä ja toisessa ihmisessä. (Ihanus 2010, 239–240.)

Vihollissuhteet eivät ole vastavuoroisia voittaja-voittaja-suhteita. Tavanomaisia toiseuden leimatermejä ovat fundamentalisti, homo/lesbo, hullu, moraaliton, neekeri, pakolainen, rikollinen, saatanan lähettiläs (noita), terroristi ja vihollinen (mm. kommunisti, pjo.). (Ihanus 2010, 239–240.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ihanus, Juhani. 2010. Vapauttava kieli – Kirjallisuuden ja taiteen toiseudesta. Vantaa: BTJ Kustannus. ISBN 978-951-692-778-0. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Sammakko

Sammakko (tässä, myös muita merkityksiä) on asiakasrajapinnassa tapahtuva epätäsmällisestä sananvalinnasta aiheutuva väärinymmärtämistilanne. Asiakashenkilön rooliin kuuluu sammakoiden välttäminen. (Valvio 2010, 119–120.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Katseyhteys (katsekontakti)

Katseyhteys (katsekontakti) on asiakasrajapinnassa tapahtuva säädelty katseen käytön rajaaminen muodolliseen, puolimuodolliseen ja läheiseen katseen käyttöön. Muodollinen katse (virkakatse) kohdistetaan silmien ja otsan keskikohdan muodostamalle kolmioalueelle, puolimuodollinen (sosiaalinen katse) kasvoihin ja läheinen katse (intiimi katse) koko vartalolle. (Valvio 2010, 116–118.)

Asiakastyöntekijä käyttää tilanteen mukaista puhe- ja eleviestintää. Muodollisen katseen sovellus on mm. valituksen vastaanotto. Puolimuodollista katsetta voidaan käyttää mm. tuote-esittelyn yhteydessä. Läheistä katsetta käytetään mm. räätälin tehtävissä. (Valvio 2010, 117–118.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Asiakashenkilön roolin tahdistus

Asiakashenkilön roolin tahdistus on asiakasrajapinnassa tapahtuva esiintymisen osa-alueiden mukauttaminen niin, että asiakas kokee vuorovaikutustilanteessa yhteenkuuluvuutta asiakashenkilön kanssa. Asiakashenkilö tekee aloitteen vuorovaikutuksesta ja roolin tahdistus ei saa olla epäkorrekti ja liioiteltu. (Valvio 2010, 120–121.)

Asiakashenkilön roolin tahdistus on tietoisesti suoritettava roolisuoritus. Rakastavaisten välinen käyttäytymisen tahdistus on vaistonvaraista. (Valvio 2010, 120–121.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Asiakashenkilön rooli

Asiakashenkilön rooli on asiakasrajapinnassa tapahtuva tuotteen kokemuksellista laatua tukemaan tarkoitettu asiakkaan asiakashenkilölle sanattomasti asettama esiintymistaito-odotus. Asiakashenkilö koetaan kuvastavan organisaatiota ja sen tuotteen laatua. (Valvio 2010, 107–116.)

Sanaton viestintä kertoo asiakashenkilön suhtautumisesta organisaatioon ja sen tuotteisiin sekä vaikuttaa vuorovaikutustilanteen ilmapiiriin. Asiakashenkilön tärkein rooliodotus on ystävällisyys. (Valvio 2010, 115–116.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Hyötypalaute

Hyötypalaute on puheviestinnällä toteutettava yksilön toimintakykyä parantava vuorovaikutustapa. Hyötypalautteen muodot ovat myönteinen ja korjaava palaute. Hyötypalautteen vastakohta on sanallinen tai sanaton haittapalaute. (Valvio 2010, 91–101.)

Hyötypalaute on aitoa, rehellistä, suoraa ja henkilökohtaisesti palautteen tuottajan antamaa. Hyötypalautetta sisällöllisesti muistuttava mielistelevä palaute jota käytetään henkilön manipulointiin on haittapalaute. (Valvio 2010, 98–99.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Haittapalaute

Haittapalaute on puheviestinnällä toteutettava yksilön toimintakykyä heikentävä vuorovaikutustapa. Haittapalautteen muodot ovat sanallinen ja sanaton haittapalaute. Haittapalautteen vastakohta on sanallinen tai sanaton hyötypalaute. (Valvio 2010, 91–101.)

Haittapalaute alentaa henkilön arvoa ja toimintakykyä. Hyötypalautetta sisällöllisesti muistuttava mielistelevä palaute jota käytetään henkilön manipulointiin on haittapalaute. (Valvio 2010, 98–99.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Vaiettu palaute (kuoliaaksi vaikeneminen)

Vaiettu palaute (kuoliaaksi vaikeneminen) on puheviestinnän sanaton haittapalautemuoto. Vaiettu palaute on haitallisin palautemuoto. Myönteinen ja korjaava palaute ovat oikein suoritettuina hyötypalautemuotoja. (Valvio 2010, 91–101.)

Vaiettu palaute (kuoliaaksi vaikeneminen) on eräs yhteisöväkivallan muoto. Katolinen kirkko käytti tätä menetelmää keskiajalla ns. kirkon kiroukseen julkistamisena. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Palaute organisaatiossa

Palaute organisaatiossa on organisaatiossa toimivien henkilöiden toisilleen antama henkilökohtainen myönteinen tai korjaava palaute. Merkityksellinen palaute sisältää palautteen kohteelle merkityksellistä sisältöä. (Valvio 2010, 93–97.)

Palaute organisaatiossa voi tapahtua organisaatiotason sisällä, organisaatiotasolta ylöspäin tai organisaatiotasolta alaspäin. Korjaava palaute (moite) tulee antaa kahden kesken (face to face), reilusti, syyttelemättä ja välittömästi. (Valvio 2010, 93–101.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Tuotteen pehmeä laatu

Tuotteen pehmeä laatu on tuotelaatu, joka syntyy organisaatiossa toimivien henkilöiden kautta kussakin palvelutilanteessa erikseen. Tuotteen pehmeää laatua on vaikea jäljitellä. (Valvio 2010, 79–81.)

”Asiakkaan mieliala ja myyjälle tiedostamattomat motiivit tekevät palvelutilanteesta monimuotoisen” (Valvio 2010, 82).

Tuotteen pehmeää laatua ovat mm. arvot, asenteet, huomio, sitoutuneisuus, sopiminen, suvaitsevaisuus ja ihmiset kokonaisuudessaan. Tuotteen kovan ja pehmeän laadun tulisi olla keskenään tasapainossa. (Valvio 2010, 79–81.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Tuotteen kova laatu

Tuotteen kova laatu on tuotelaatu, joka syntyy organisaatiossa mitattavissa olevien tekijöiden kautta kussakin palvelutilanteessa erikseen. Tuotteen kovaa laatua on helppo jäljitellä. (Valvio 2010, 79–81.)

Tuotteen kovaa laatua ovat mm. aika, koneet, laitteet, määrä, prosessi ja voittoprosentti. Tuotteen kovan ja pehmeän laadun tulisi olla keskenään tasapainossa. (Valvio 2010, 79–81.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Tuotteen tasainen laatu

Tuotteen tasainen laatu on kokemuksellinen tuotelaatu, joka säilyy eri asiakkaiden kokemuksena tuotteen eriaikaisissa ja toistuvissa käyttötilanteissa. Tuotteen tasainen laatu luo luottamuksen yrityksen brandiin. (Valvio 2010, 55–58.)

Tuotteen tasainen laatu vaikuttaa myyntitilanteessa ostopäätöstä puoltavasti. Asiakas tekee ostopäätöksen tunteidensa perusteella. (Valvio 2010, 57–58.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Tuotteen mielikuvalaatu

Tuotteen mielikuvalaatu on yksilön henkilökohtainen kokemuksellinen tuotelaatu, joka muodostuu asiakkaalle elämystiloista tuotteen eriaikaisissa ja toistuvissa käyttötilanteissa. Tuotteen mielikuvalaatu voi olla ostopäätöstä puoltava tai estävä. (Valvio 2010, 58–59.)

"Onko Coca-Cola oikeesti hyvää?" (paidaton juoksija oulu).

Alihankkijoiden tuottama tuotelaatu on asiakkaiden kokemuksena osa organisaation tuotelaatua. Tuoteosan ulkoistamisen yhteydessä alihankinta on ostettava luotettavalta toimijalta. Asiakas tekee ostopäätöksen tunteidensa perusteella. (Valvio 2010, 57–59.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Me-asenne

Me-asenne on organisaation sisäinen asenneilmapiiri, jossa organisaation sisäiset toimijat kokevat olevansa toisilleen hyödyllisiä yhteistyöosapuolia. Me-asenne parantaa organisaation kykyä tuottaa asiakaslisäarvoa. Me-asenteen vasta-asenne on me-te-asenne. (Valvio 2010, 123–131.)

Organisaatiohaiku: Me-asenne, enne. / Tunnette toisenne. / Virtaava sade. ((c) 2010 paidaton juoksija oulu.)

Me-asenteessa organisaation ulkopuoliset toimijatahot muodostavat te-ryhmän. Me-asenteessa organisaation jäsenet toimivat kilpaillen ulkopuolisia vastaan. (Valvio 2010, 123.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Me-te-asenne

Me-te-asenne on organisaation sisäinen asenneilmapiiri, jossa organisaation sisäiset toimijat kokevat olevansa toisillensa vihamielisiä kilpailijoita. Me-te-asenne vaikuttaa heikentävästi organisaation kykyyn tuottaa asiakaslisäarvoa. Me-te-asenteen vasta-asenne on me-asenne. (Valvio 2010, 123–131.)

Organisaatiohaiku: Me-te-asenne. / Meteli, huuto. / Hiljaa kuu, lampi, vesi. ((c) 2010 paidaton juoksija oulu.)

Me-asenteessa organisaation ulkopuoliset toimijatahot muodostavat te-ryhmän. Me-asenteessa organisaation jäsenet toimivat kilpaillen ulkopuolisia vastaan. (Valvio 2010, 123.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Sisäinen palvelu

Sisäinen palvelu on vuorovaikutusrajapinta, joka sijaitsee organisaatiossa toimivien henkilöiden välillä. Ulkoisen palvelun laatu on korkeintaan sisäisen palvelun laadun tasolla. (Valvio 2010, 75–76.)

Organisaation toiminnan tehokkuuden ja asiakaspalvelun kannalta on edullista, että työntekijöiden kesken vallitsee arvostus työtehtävästä huolimatta. Sisäisen palvelun tulee tukea ulkoista palvelua. (Valvio 2010, 76–79.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Ulkoinen palvelu

Ulkoinen palvelu on asiakasrajapinta, joka sijaitsee organisaation ja asiakkaan välillä. Ulkoisen palvelun laatu on korkeintaan sitä tukevan sisäisen palvelun laadun tasolla. (Valvio 2010, 75–79.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Hyvä palvelu

Hyvä palvelu on asiakasrajapinnassa ilmenevä laatutekijä, joka ilmenee huomaamattomana perushuomaavaisuutena. Hyvän palvelun toteuttajalla on vaistomaista tilanneherkkyyttä. (Valvio 2010, 84–85.)

”Hyvä palvelu: huomaan, kun näen sen” (Valvio 2010, 85–86).

Hyvä palvelu jättää asiakkaalle hyvän mielen koko palvelutapahtumasta. Yrityksen käyttävät laatukäsikirjoja jotta palvelun laatu olisi hyvä kaikille asiakkaille kaikkina ajankohtina. (Valvio 2010, 86.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Asiakastyöntekijän tilannetietoisuus

Asiakastyöntekijän tilannetietoisuus on asiakasrajapinnan toteuttajan kyky toimia tilanteen edellyttämällä tavalla niin, että kaikkien asiakkaiden tarpeet tulevat tasapuolisesti täytettyä. Tilannetietoinen asiakastyöntekijä näkee palvelun kokonaistilanteen ja voi joustaa mm. asiakkaiden kuuntelemisesta silloin, kun esim. asiakaspalvelun nopeus on tilanteessa ensiarvoinen. (Valvio 2010, 83–84.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Palveluhenkisyys

Palveluhenkisyys on asiakasrajapinnan vuorovaikutusominaisuus, joka koostuu aitoudesta, asiakkaan arvostuksesta, avoimuudesta, luonnollisuudesta, myönteisyydestä ja rehellisyydestä. Palveluhenkisyyden tulisi olla aitoa, koska teeskennelty palveluhenkisyys saa asiakkaan epäluuloiseksi. (Valvio 2010, 38–39.)

Palvelutehtävää suorittavan henkilön tulisi aina pystyä löytämään asioista myönteiset puolet. Suurin osa asiakkaista ei ole ”kusipäitä”. (Valvio 2010, 39.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Asiakaslähtöisyys

Asiakaslähtöisyys on asiakasrajapinnan toimintamalli, jossa pyritään oppimaan asiakkaiden käytöksestä se käyttäytymistapa, jota asiakkaat toivovat palvelutilanteessa. Asiakaslähtöisessä toimintamallissa asiakastyöntekijä jakaa asiakkaan maailmankatsomuksen. (Valvio 2010, 67–68.)

”Pysyvä asiakas on asiakas, joka käyttää yrityksen palveluja kolme kertaa tai useammin” (Valvio 2010, 69).

Kyky kuunnella asiakasta organisaation kaikilla tasoilla on tärkein asiakaslähtöisyyden tekijä. Kuunteleva organisaation edustaja on läsnä vuorovaikutuksen aikana. (Valvio 2010, 73–74.)

Yrityksen toiminta perustuu pysyvien asiakkuuksien luomiseen, koska pysyvä asiakas on taloudellisesti kannattava. Yrityksen palvelujen käyttämistä tulee käyttää joka kerta luodun luottamuksen vahvistamiseen. (Valvio 2010, 69.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Palvelusuhteen päättymisen syy

Palvelusuhteen päättymisen syy on asiakasrajapinnan tapahtuma, jonka johdosta asiakas ei käytä aikaisempaa palveluntuottajaa. Syitä ovat mm. työntekijän palveluvirhe (68 %), tuotteen virhe (14 %), kilpailijoiden edullisempi tarjous (9 %), ystävyyssuhde työnantajaa vaihtavan työntekijän kanssa (5 %), tuotteen jakelun puuttuminen (3 %) ja asiakkaan kuolema (1 %). (esimerkki Hertz-autovuokraamon asiakaskunnastan vuodelta 1997, Valvio 2010, 50–55.)

Palveluntuottajalla on mahdollisuus vaikuttaa suurimpiin palvelusuhteen päättymisen syihin, työntekijän palveluvirheeseen ja tuotteen virheeseen (yhteensä 82 %). Palvelusuhteen säilyttäminen edellyttää asiakkaan odotusten täyttämistä näiden tekijöiden suhteen. Organisaation ulkoistamien palveluiden toteuttajien on vahvistettava organisaation tuoteimagoa. (Valvio 2010, 54–55.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Luottamusilmapiiri

Luottamusilmapiiri on sosiaalisen vuorovaikutustilanteen mittari, joka kuvaa henkilön toiselle henkilölle antamaa päätösvaltaa päättää oman (mm. fyysisen tai taloudellisen) turvallisuutensa toteutumisesta. Luottamusilmapiiri luodaan useilla ja toistuvilla myönteisillä käyttökokemuksilla. Yritysten brandi perustuu suurelta osin yrityksen ja asiakkaiden väliseen luottamusilmapiiriin. (Valvio 2010, 59–63.)

Asiakkaan kokema luottamus palveluntuottajaan kuvastuu hänen sosiaalisissa tilanteissa kertomistaan tarinoista muille ihmisille. Henkilö kertoo hyvästä asiakaspalvelusta noin kahdeksalle ihmiselle lähipiirissään ja huonosta asiakaspalvelusta noin kahdellekymmenellekahdelle täysin ventovieraalle henkilölle. Yrityksen brandin tulisi olla niin vahva, että tuotetietoutta haettaisiin ensisijaisesti yrityksen työntekijöiltä eikä tuttavilta. (Valvio 2010, 59–63.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Totuuden hetki

Totuuden hetki on asiakasrajapinnan tapahtuma, jonka aikana asiakas kohtaavat asiakastyöntekijän. Totuuden hetki mittaa organisaation tuotteen laadun sen jokaisella mittarilla. (Valvio 2010, 86.)

"Totuuden hetki, johda sinä meitä, / etsiessämme asiakastyytyväisyyden teitä" (paidaton juoksija oulu).

Tärkeimpien asiakastyöntekijöiden tulisi kohdata asiakas laadukkaasti, hyvällä mielellä ja myönteisellä asenteella. Totuuden hetken aikana asiakas suorittaa arvion yrityksestä sen jokaisella tasolla. (Valvio 2010, 86.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Innovaatioiden käyttöönotto

Innovaatioiden käyttöönotto on prosessi, jossa uusi idea otetaan tuotantokäyttöön organisaatiossa. Innovaation käyttöönottoa vastustetaan aluksi kaikin voimin riippumatta siitä, miten ainutlaatuinen se on. (mukaillen Hyman Rickover teoksesta Valvio 2010, 48–49.)

Organisaatioiden oppiminen ja innovaatioiden käyttöönotto perustuvat itsemotivoituneisiin oppiviin yksilöihin, mutta yksilöiden oppiminen ei takaa organisaation oppimista, vaikka se onkin sen perusta. Organisaation asiakaspalvelun, teknologian ja tuottavuuden taso eivät nouse ilman yksilöiden sitoutuneisuutta niihin. (mukaillen Hyman Rickover teoksesta Valvio 2010, 48–49.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Aito asiakasnomi

Aito asiakasnomi on asiakasrajapinnan työntekijä, joka nauttii työstään, on innostunut ja nöyrä sekä tuntee arvonsa. Asiakasnomi kohtaa asiakkaansa täydellisen ammattitaitoisena edustamansa tuotteen ja vastuullisena edustamansa yrityksen puolesta. (Valvio 2010, 48–49.)

Asiakasnomi ei nöyristele, ylpeile tai käyttäydy sopimattomasti. Asiakasnomi toteuttaa työllään asiakkaan odottaman asiakaslisäarvon ja (yleensä myös) ylittää sen. (Valvio 2010, 48–49.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Sitoutuneisuushenkisyys

Sitoutuneisuushenkisyys on asiakasrajapinnan vuorovaikutusominaisuus, joka koostuu asiakeskeisyydestä, asiakasvastuullisuudesta ja organisaatioyhteisöllisyydestä. Sitoutuneisuushenkinen henkilö toteuttaa organisaationsa tavoitetta teoillaan tässä hetkessä. (Valvio 2010, 42–43.)

Sitoutuneisuushenkinen henkilö pyrkii organisaation asiakastarvevasteen toteutumiseen ja hyödyntää organisaation resursseja asiakkaiden ja organisaation hyvinvoinnin kasvattamiseen. Sitoutuneisuushenkisyyden vastakohta on sekaantuneisuushenkisyys. (Valvio 2010, 42–43.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Sekaantuneisuushenkisyys

Sekaantuneisuushenkisyys on asiakasrajapinnan vuorovaikutusominaisuus, joka koostuu itsekeskeisyydestä, asiakkaiden tarpeiden täyttämättömyydestä ja organisaation käytöstä omaksi edukseen. Sekaantuneisuushenkinen henkilö hyväksi käyttää organisaatiotaan omien tarpeidensa tyydyttämiseen. (Valvio 2010, 42–43.)

Sekaantuneisuushenkinen henkilö estää organisaation asiakastarvevasteen toteutumisen ja hyödyntää organisaation tarjoamat edut henkilökohtaisen hyvinvointinsa kasvattamiseen. Sekaantuneisuushenkisyyden vastakohta on sitoutuneisuushenkisyys. (Valvio 2010, 42–43.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Mestariasenne

Mestariasenne on (myönteinen) elämänasenne, johon kuuluu mm. kyky kantaa henkilökohtaista vastuuta organisaation ja yhteisön toiminnasta, halu oppia uusia asioita ja kehittää uusia henkilökohtaisia toimintamalleja sekä toimimattomien kommunikointimallien korvaaminen toimivilla. Mestariasenteella toimiva henkilö suhtautuu myönteisesti muihin ihmisiin. (Valvio 2010, 38–41.)

Mestarit keskittyvät myönteisiin asioihin, ratkaisujen löytämiseen ja vaikeuksien antamiin mahdollisuuksiin. Asiakkaiden tarpeita täyttävien henkilöiden tulisi aina pyrkiä löytämään asioiden myönteiset puolet. (Valpio 2010, 38–39.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Häviäjäasenne

Häviäjäasenne on (kielteinen) elämänasenne, johon kuuluu mm. kyvyttömyys kantaa henkilökohtaista vastuuta organisaation ja yhteisön toiminnasta, haluttomuus oppia uusia asioita ja kehittää uusia henkilökohtaisia toimintamalleja sekä pitäytyminen toimimattomiin kommunikointimalleihin. Häviäjäasenteella toimiva henkilö suhtautuu kielteisesti muihin ihmisiin. (Valvio 2010, 38–41.)

"We are the campions, my friends /../ no time for losers /../" (lähdetiedot lisätään myöhemmin).

Luuserit keskittyvät kielteisiin asioihin, ongelmien vatvomiseen ja vaikeuksien edessä luovuttamiseen. Asiakkaiden tarpeita täyttävien henkilöiden tulisi aina pyrkiä löytämään asioiden myönteiset puolet. (Valpio 2010, 38–39.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Rivien välinen maailma

Rivien välinen maailma on reaalimaailman (rivimaailma) rinnalla läsnä oleva kokemuksellisuuteen perustuva tunnemaailma. Rivien välinen maailma määrää ihmissuhdekokemusten laadun. (Valvio 2010, 103–107.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Yksilöllinen asiakkaan huomioiminen -toimintamalli

Yksilöllinen asiakkaan huomioiminen -toimintamalli on organisaation asiakasrajapinnan menettelytapa, jossa asiakkaiden tarpeet huomioidaan tarkasti asiakastarpeita noudattaen. Palvelutapahtuman asiakkaan kokema lisäarvo syntyy suurelta osalta yksilöllisestä huomioimisesta. (Valvio 2010, 87-89.)

Asiakkaat arvostavat personoitua yksilöllistä huomioimista erityisesti silloin, kun he eivät itse odota saavansa huomiota. Asiakasrajapinnan yksilöiminen edellyttää kykyä joustaa tuotteiden toteuttamistavassa. (Valvio 2010, 87-89.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. 2010. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Ikuinen valittaja -toimintamalli

Ikuinen valittaja -toimintamalli on asiakkaan manipulointitekniikka, jossa hän pyrkii toistuvasti perusteettomasti hankkimaan henkilökohtaista hyötyä tuotevalituksellaan. Ikuinen valittaja -toimintamalli on pysyvä haitta asiakasrajapinnassa. (Valvio 2010, 149.)

Suurin osa asiakkaista ei tavoittele reklamaatiolla haittaan nähden kohtuutonta etua tai pyri purkamaan kauppasopimusta näennäisen perusteen pohjalta. Ikuinen valittaja -toimimntamalli tulisi tunnistaa poikkeustilanteena asiakasrajapinnassa ja se tulisi käsitellä tavanoimaisilla myyntitapahtuman häiriönkäsittelyprosesseilla. (Valvio 2010, 148-149.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. 2010. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Laivan ravintolasta poistuu vain tyytyväisiä asiakkaita -asenne

Laivan ravintolasta poistuu vain tyytyväisiä asiakkaita -asenne on tuotevalituksen käsittelyssä noudatettu toimintamalli, jossa asiakkaan kokemusta tuotteen laadusta ja sen laatupoikkeamasta arvostetaan. (Valvio 2010, 151-152.)

Tarinan mukaan perhe oli matkalla risteilyaluksella, jossa eräs ruokailija totesi kala-annoksessa olleen sivumaun, jonka ruokailija arveli johtuvan mausteista. Tarjoilija pahoitteli tilannetta ja pyysi anteeksi, eikä yrittänyt hyvittää tilannetta tässä vaiheessa. (Valvio 2010, 151-152.)

Ravintolaskussa kala-annoksen hinta oli pyyhitty yli, ja tarjoilija kertoi syyksi sen, että "haluamme, että laivan ravintolasta poistuu vain tyytyväisiä asiakkaita." Tarinan kertoja piti asennetta osoituksena hyvästä asiakaspalvelusta. (Valvio 2010, 152.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. 2010. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Palvelun tärkeä hetki

Palvelun tärkeä hetki on asiakasrajapinnan vuorovaikutustilanne, jolla voidaan lisätä asiakkaan tuntemaa tuotteeseen liittyvää arvonlisää ja asiakastyytyväisyyttä. Tärkeät hetket palvelussa ovat vuorovaikutustilanteen ensihetki ja loppuhetki. (Valvio 2010, 142-145.)

Ostotapahtumaan johtamattomassa asiakaskontaktissa olisi kyettävä osoittamaan olevansa iloinen asiakaskäynnistä ja edelleen se, että uudesta asiakaskäynnistä tullaan olemaan yhtä iloisia. Asiakasrajapinnassa työskentelevä henkilö on läsnä vuorovaikutustilanteessa yksin asiakkaalle koko palvelu- ja myyntiprosessin ajan. (Valvio 2010, 143-145.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. 2010. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Vastuun ottaminen -asenne

Vastuun ottaminen -asenne on asiakasrajapinnassa tuotteen toimittamisesta vastaavan organisaation asiakkaan kohtaavan henkilön henkilökohtainen vastuunotto ilmenneestä asiasta koko organisaation puolesta. Jokainen organisaation jäsen on asiakkaan silmissä vastuussa toistensta toiminnasta. (Valvio 2010, 137-138.)

"Liiketoiminta on eloonjäämiskamppailua, jossa ihmisten yhteistyö ratkaisee" (mukaillen Valvio 2010, 139-141).

Vastuun ottaminen -asenteeseen kuuluu myös ilmenneen asiakasrajapinnan häiriötilanteen ratkaiseminen asiakasta tyydyttävällä tavalla erittäin nopeasti (Valvio 2010, 137-138). Vastuun ottaminen -asenne ei ole suomalaista liiketoimintakulttuuria.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. 2010. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Kerralla oikein, virheitä nolla -asenne

Kerralla oikein, virheitä nolla -asenne on (japanilaisen) teollisuustuotannon laatuajattelun perustaksi esitetty määritelmä. Virheet jaetaan uuden luomisessa esiintyviin virheisiin ja rutiinityössä esiintyviin virheisiin. (Valvio 2010, 134-135.)

Uuden luomiseen liittyy väistämättä virheitä koska järjestelmät ovat monimuotoisia verkostoihin perustuvia kokonaisuuksia. Uuden luomiseen liittyvät virheet tulee tunnistaa nopeasti, myöntää virheen laatu, oppia virheestä ja pyrkiä välttämään samaa virhettä. Rutiinityössä huolimattomattomuudesta aiheutuvat virheet tulisi poistaa kokonaan. (Valvio 2010, 134-135.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. 2010. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Valmentava johtajuus

Valmentava johtajuus on eräs ihmisresurssien johtamismenetelmä, jossa lähtökohtana on organisatorisessa valtasuhteessa alempana olevan arvon kunnioittaminen ja rakentava rehellisyys. Valmentava johtajuus perustuu hyväksi koettujen ihmissuhdemallien ja -prosessien intuitiiviseen käyttöön. (Ristikangas & Ristikangas 2010, 12-15 ja 190.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ristikangas, Marjo-Riitta & Ristikangas, Vesa. 2010. Valmentava johtajuus. Juva: WS Bookwell. ISBN 978-951-0-35961-7. Saatavuus: OAMK liiketalouden yksikön kirjasto.

Fratelli: "Joko olet mun kaa, tai et sitte oo!"

Erehdyin jälleen ruokailemaan Fratellissa, koska Troija Kebab oli jälleen out of kermaperunat. Keski-ikäinen herra tuli ruokailemaan samaiseen ravitsemusliikkeeseen, ja hetken kuluttua hänen seuraansa pyrki liittymään rouva.

Tällöin herra huusi rouvalle: "Joko olet mun kaa, tai et sitte oo! Jonain päivänä, kun sä seuraat mua ympäri Suomea kaupungista kaupunkiin, mä en enää maksa sulle kotimatkaa, ja sä saa selvitä omin neuvoin kotiisi." Tällöin ravistemusliikkeen tarjoilijar (mukava tyttö) pyysi herraa käyttäytymään siivosti. Rouva poistui ravisemusliikkeesta ja jäi odottamaan herraa Aleksanterinkadun linja-autopysäkillä.

Pitsa on mautonta, kuten aikaisemminkin, taidan kokeilla seuraavaksi Pizza Townin Vagabondaa (suom. kulkuri). Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

DR/MR Ducking Raksila-Marjaniemi Race 27.7.2010

DR/MR Ducking Raksila-Marjaniemi Race 27.7.2010 peruttu kuuman sään vuoksi. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia ja pidetään juoksureppu valmiina.

Harjoitus 27.7.2010

11 km/teho 1/5. Lämpötila 25 Celsiusastetta, tuuli 6 m/s, koskeus 70 prosenttia ja aurinkoista. Tukahduttavuus 5/5. 7 kilometrin kohdalla tavanomainen mäkiveto, jonka seurauksena tajunnan hämärtyminen. Loppuharjoitus palauttava.

Päivän harjoitussitaatti: "Mamas don't let your babies grow up to be cowboys" (written by E. & P. Bruce; performed by Waylon Jennings and Willie Nelson.)

Ydinlämpö harjoituksen jälkeen 39,27 Celsiusastetta, lämpöpalatuksen jälkeen puolen tunnin kuluttua 37,44 Celsiusastetta.

Tukahduttavuudesta huolimatta useita juoksun harjoittajia harjoittamassa juoksua. Kaikki olivat kovin surullisen näköisiä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Almaz ( tu vis simplement )

Pelastakaa musiikki Katri-Helenalta -kampanja jatkuu tällä ranskalaisella tekstillä lauluun Almaz. Katri-Helena on leikannut munat liian monelta hienolta musiikkiteokselta.

ALMAZ, TU VIS SIMPLEMENT

Toi es tout sourire,
quand il juste te dit
que toi es le vent, les fleures, le printemps.
Tout autour toi
a l’adoucissement tendre,
ton amour dont brille par l’innonce.

Almaz, tu vis simplement,
ton coeur lui lance dans la vie.
Tu jetes ton regard
sur les etoiles,
Almaz, tu as la chance de pouvoir partir.

Je t’ai une bonne vue,
je te regarde complètement,
je veux que vous supportez les calvaires.
Tu as l’air si jeune et si fragile,
et la vie te grandas,
je te protége contre la nuit.

Almaz, tu vis simplement,
ton coeur lui lances dans la vie.
Tu jetes ton regard
sur les etoiles,
Almaz, tu as la chance de
pouvoir partir.

Vous partagez votre rêves,
il fait beau,
c’est hors de doute.
Votre amour est très fort,
il est temps de partir,
la musique d’hier, adieu !

Almaz, tu vis simplement,
ton coeur lui
lances dans la vie.
Tu jetes ton regard
sur les etoiles,
Almaz, tu as la chance de pouvoir partir.

Almaz, tu as la chance de pouvoir partir. (ransk. san. (c) 2010 paidaton juoksija oulu.)

Almaz (on koruton sun tiesi)

Pelastakaa musiikki Katri-Helenalta -kampanja avataan tällä suomalaisella tekstillä lauluun Almaz. Katri-Helena on leikannut munat liian monelta hienolta musiikkiteokselta.

ALMAZ (ON KORUTON SUN TIESI)

Hymyä pelkkää hän on,
kun hälle kerron,
ett’ hän on tuuli, kukat, kevään maa.
Ja ympärillään
voimakkain on hellyys,
rakkautensa viaton loistaa.

Almaz, on koruton työ päiviesi,
sydämes’ kulkee elämään.
Katsees’ nostat
tomusta tähtiin.
Almaz, oot vapaa lähtemään.

Katson sua tarkasti,
nään susta kaiken,
tahdon, ett’ loppuun matkan viet.
Niin nuori oot, suojaton,
sut hioo elon tiet,
yöltä sua suojelen.

Almaz, on koruton työ päiviesi,
sydämes’ kulkee elämään.
Katsees’ nostat
tomusta tähtiin.
Almaz, oot vapaa lähtemään.

Jaatte kaikki unelmanne,
sä kestät, sit’ estää en voi.
Voimaa rakkautes’ kantaa,
aika on lähtee,
jää soitto eilinen, soi:

Almaz, on koruton työ päiviesi,
sydämes’ kulkee elämään.
Katsees’ nostat
tomusta tähtiin.
Almaz, oot vapaa lähtemään.

Almaz, oot vapaa lähtemään (suom. san. (c) 2010 paidaton juoksija oulu.)

Kiintoavain (Ekstrapallo)

Kari Tappion Ekstrapallo uppoaa flipun kulmareikään aina vain uudelleen, oli korkeimmalla kätensä pelissä tai ei. Elämässä tulee olla kiintoavain. Jos olet laittanut autoa, kielikuva aukeaa kuin mutteri, joka ei ole ruostunut kiinni.

KIINTOAVAIN

Törmäsin usein jakopäihin / karaokebaareissa.
Kiintoavain löytyi mulle / eloni autokorjaamossa.

Kierteet rikoin vain, / pultit pyöreiksi sain,
oikeeta ei avainta ollut / mun työkalupakissain.

Elämä hajos’ käsissäin, oli mulla jano ain,
Elämä hajos’ käsissäin, et ole pano vain.

Kiintoavain, kuinka sen mä sain / ei onni tää oo sattumaa.
Korkeimman käsi hetken duunas’ / eloni autokorjaamossa.

Törmäät usein jakopäihin / karaokebaareissa.
Kiintoavain löytyy sulle / elosi autokorjaamossa.

Elämä hajos’ käsissäin, oli mulla jano ain,
Elämä hajos’ käsissäin, et ole pano vain.

Törmäät usein jakopäihin / karaokebaareissa.
Kiintoavain löytyy sulle / elosi autokorjaamossa.

Kiintoavain löytyy sulle / elosi autokorjaamossa. ((c) 2010 paidaton juoksija oulu.)

Rasvapallo (Ekstrapallo)

Kari Tappion Ekstrapallon kielikuva on mielestäni hieman outo. Mutta hei, melodiaan voi tehdä uskomattoman asiallisen sanoituksen. Esimerkkinä tästä käyköön seuraava romanttinen teksti, rasvapallo.

RASVAPALLO

Törmäsin lasiin monta kertaa / karaokebaareissa
Rasvapallo sä olit mulle / eloni lintulaudoilla.

Varpunen kuin jouluaamun / oon nälkäinen, koditon.
Kukat kukkii kauniit sulle / rakkautes haudoilla.

Ihraa ja läskii, oli mulla jano ain,
ihraa ja läskii, et ollut pano vain.

Rasvapallo, kuinka sen mä sain / ei onni tää voi olla sattumaa.
Korkeimman käsi kai sitoi lyhteen / eloni lintulaudalla.

Törmäsin lasiin monta kertaa / karaokebaareissa
Rasvapallo sä olit mulle / eloni lintulaudoilla.

Ihraa ja läskii, oli mulla jano ain,
ihraa ja läskii, et ollut pano vain.

Törmäsin lasiin monta kertaa / karaokebaareissa
Rasvapallo sä olit mulle / eloni lintulaudoilla. ((c) 2010 paidaton juoksija oulu)

Vertailun vuoksi myös Kari Tappion esittämät sanat.

EKSTRAPALLO (san. ja säv. J. Karjalainen)

Pelin pelasin melkein tilttiin / savuisissa baareissa.
Ekstrapallo sä olit mulle / elämäni flipuissa.

Liian monta kertaa mokasin / ja kaltevalta pinnalta
kuulat vieri kulmanurkkaan / elämäni flipuissa.

Viimeinen chaanssi olit mulle ainoain,
viimeinen chaanssi jonka elämältä sain.

Ekstrapallo, kuinka sen mä sain / ei onni tää voi olla sattumaa.
Korkeimman käsi kai pelas’ hetken / elämäni flipulla.

Pelin pelasin melkein tilttiin / savuisissa baareissa.
Ekstrapallo sä olit mulle / elämäni flipuissa.

Viimeinen chaanssi olit mulle ainoain,
viimeinen chaanssi jonka elämältä sain.

Pelin pelasin melkein tilttiin / savuisissa baareissa.
Ekstrapallo sä olit mulle / elämäni flipuissa.

Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

"Vedä pipo päähän" -spämmi

Kuluvalla viikolla eräänä aamuna aikaisin Kasarmitiellä Oulussa kolme mopopoikaa ajoivat ensin ohi, ja tulivat sitten takaisin 200 m ja jäivät kevyenliikenteen väylälle odottamaan tätä juoksijaa.

Mopospämmi by Oulu: Vedä pipo päähän.

Eräs toinen viikon spammi oli jo selvästi uhkaavampi "juokse henkesi edestä" Oulun Kelasta rantaan päin Sepänkadulla. Vastattu: "Juokse villi lapsi, juokse kauemmaksi."

Ei ollut mopopoikien spämmaustaito Oulun mummojen tappavalla tasolla, heiltä irtosi vain viaton "vedä pipo päähän" -spämmi. Myöhemmin Oulun Martti Ahtisaaren aukiolla mopoilija kommentoi käyttäen ilmausta: "MITÄ VITTUA!!!" Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

DR/MR Ducking Raksila-Marjaniemi Race 27.7.2010

Ducking Raksila-Marjaniemi Race tiistaina 27.7.2010 (noin 56 km). Ilmottautuminen henkilökohtaisesti viimeistään viikkoa ennen nanoultraa (Aitta 22, herra Jänö).

DM/MR: No time for the losers, cause we are the champions of the road.

Ennakkoehdot: asenne, puolikas noin 2,5 h (mahdollinen testijuoksu), tankkaustaito ja juoksureppukoulutus. Ilmottautumisen yhteydessä esitettävä juokuaiheinen laulu yksilösuorituksena.

Make, Make, älä tyrki

Sama villi meno karaokebaarissa jatkuu. Make, herra poninhäntäinen vaalea alkoholin suurkuluttajakunnan jäsen, nimittelee edelleen Ramonesiksi, eli viittaa Johnny Rotteniin. Not nice, not nice,

Make, make peace, don't war, Mother Rocker!

Eikä siinä vielä kaikki, Make isku "leikki"-koukun tämän juoksijan vatsaan. No, mikä pakko sitä on käydä karaokessa.

PS. Kaikki ei voi näemmä miellyttää. Kun lauloin Pelle Miljoonan "Juokse villi lapsi" -punkin, eräs rouva jupisi kappaleen jälkeen: "Täytyy lähteä diskoon heiluutamaan persettä."

Ei laulun sanat ole artistin henkilökohtaisia mielipiteitä, vaan osa laulun tarinaa, mikäli laulussa on tarina. Esim. tarinaa ei ole laulussa, jossa hoetaan jotain "oikeesti rakastamisesta" tai "jos sä tahdot niin, olen sulle Ilkka Kanerva" tai oliko se sitten "Tarja Halonen". Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia

Flow-juoksun kurssi

Flow-juoksun kurssi sisältää kolme peräkkäistä jatkoa, jotka ovat hiljaistuminen, tehtävän hallinta ja Flow-juoksu. Ilmotttautu voi henkilökohtaisesti.

Pulloalmailu Oulussa

Pulloalmailu on ansiotarkoituksessa suoritettu tyhjien virvoitus- ja alkoholijuomien myyntipäällysten keräämistä. Pulloalmailun ansio on noin 4-5 euroa tavanomaisen kokoista kaupan muovipussia kohden.

Pulloalmailun tärkeä avustaja on Oulun poliisi, jolla on oikeus sakottaa julkijuopottelusta. Alkoholijuomia nauttivat henkilöt tarkkailevat poliisipartioiden liikkumista ja alkoholijuomaa sisältävä myyntipäällys hylätään kadulle, kun poliisin järjestyksenvalvontapartio saapuu näköpiiriin.

Oulussa pulloalmailun harjoittajista suurin osa on alkoholisoineita henkilöitä, toiseksi suurin ryhmä ovat vanhuuseläkeläiset. Suurimman henkilökohtaisen ansiot saavat röyhkeät aasialaisperäiset herrapuoliset pulloalmat, jotka mm. kaatavat myyntipäällysten sisältämän nesteen suoraan jalkakäytävälle.

Pulloalmailu on tehokkainta kun käytettävissä on polkupyörä. Tällöin voidaan kiertää nopeasti keräilyreitti useaan kertaan niinä iltoina, kun Oulussa käytetään alkoholia yleisillä alueilla. Keskimääräisen suomalaisen pulloalman tulot ovat noin 30 euroa keräysiltaa kohden, aasialaisperäisillä röyhkeillä pulloalmoilla noin 70-80 euroa keräysiltaa kohden (arvoitu visuaalisesti polkupyörän kuljettaman kuorman perusteella).

MUUT LÄHTEET:
1.6-10.7.2010 suoritettu kenttätutkimus Oulun keskustassa / Paidaton juoksija oulu.

Naisen logiikkaa: Ehkä otin, ehkä en

Perjantaina 9.7.2010 noin 50-vuotias rouva toisen samanikäisen rouvan kanssa ravitsemusliikkeessä. Rouvat pitävät hauskaa, todella. Rouvien humalatila on niin voimakas, että he eivät pysy enään jalkoillaan, vaan kaatuvat ravitsemusliikkeen kaluston päälle. Järjestysmies poistaa, aivan oikein, päihtyneemmän rouvan ravitsemusliikkeestä.

"Kyllä varpaankynnet pitää lakata, vaikka niitä ei itse näkisikään" (väntättävällä rouvalla oli punaiset varpaankynnet)

Ravitsemusliikkeeseen jäänyt rouva alkaa vänättämään järjestysmiehelle. Rouva kysyy, "onko tähän ravitsemusliikkeeseen kiellettyä tulla, jos on ottanut alkoholia muualla?" ja sitten samaan hengenvetoon: "Tämä on mukava ravitsemusliike, ja olisi mukava, jos voisin käydä täällä jatkossakin." Järjestysmies selittää ystävällisesti ja pitkään rouvalle perusteita. Suurimmasssa osalla oululaisista ravitsemusliikkeestä, rouva olisi lentänyt ulos about 2 sekunnissa.

Rouva vänätti, ja kuultuaan järjestysmiehen iän, hän sanoi, maihitsi vanhimman poikansa iän. Kyllä on vanhin poika ylpeä päissää toikkaroivasta äitistään. That's the way to go!

Siis mitä? Rouva on ensin ottanut pohjia umpihumalan verran, ja sitten hänen mielestään hänellä on oikeus tulla häiritsemään ravitsemusliikkeen asiakkaita päihtyneenä. Hyvä oululainen rouva, jos te olette 8 ravintola-annoksen humalassa tullessanne ravitsemusliikkeeseen, ette ole enää ravitsemusliikkeelle maksava asiakas vaan humalainen häirikkö.

Harjoitus 10.7.2010

Oulun pyöräpölijä ajaa ensin alenpiarvoiselta tieliikennealueelta eteen jättäen noudattamatta väistämisvelvollisuutta. Tämän jälkeen sama Oulun pyöräpölijä tähtää polkupyörän eturenkaalla juoksijan akillisjänteisiin ja osuu. Tosi kusipää Oulun pyöräpölijä.

Oululaista juoksijavihamielisyyttä, sillä kun akillisjänne katkeaa, loppuvat juoksu. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksi.

Harjoitus Raksila-Marjaniemi vol. 2

Harjoitus Raksila-Marjaniemi keskiviikkona 7.7.2010. Matka noin 56,6 km. Hailuodon K-marketissa kassapoikana puolijauhoinen nuoriherra. Juoksu-Flow tila syntynyt 25 km:n kohdalla ja reittiennätys parantunut 50 minuuttia.

Kaikki paitsi juokseminen on turhaa, eikä sekään ole kovin tärkeää (mukaillen paidaton juoksija oulu, useita aikaisempia variaatoita).

Henkisesti valmistauduttu harjoitukseen laulamalla karaokessa Pelle Miljoonan Juokse villi lapsi. Viimeinen ruokailu 3 tuntia ennen lähtöä, nestetäydennyt lopetettu 1,5 tuntia ennen lähtöä, jolloin aloitettu varusteiden pakkaus, joka valimis 20 minuuttia ennen lähtöä. Viimeinen 20 minuuttia käytetty repun istuvuuden säätämiseen.

Raksilasta lauttarantaan tyyntä ja aurinkoista. Juoskijan saapuessa penkalle alkoi sataa, lautan lähtöä odotettu alumiinihuovassa. Lautalla 5.30 mantereelta luotoon. Luodon rantapenkan jälkeen sade vähittäistä 20 kilometriä, sitten pilvistä. Hailuodon kyläosuudella sääsket purevat heti, jos pysähtyy. Paluu linja-autolla Oulun linja-auto-asemalle.

Puolimatkan nestetäydennys 50 prosenttisella Fantalla, imeytyi hyvin. Spriten kanssa imeytyminen antoi suolistooireita 2,5 dl:n jälkeeen, jolloin juostu viimeiset 10 km juomatta. Ravintopalautus aloitettu Luovon Puikkarissa Unelmatorttu-viipaleella, kupillisella kahvia ja 2:lla lasilla vettä. Harjoituksen jälkeen levätty noin 2 tuntia alumiinihuovan lämmössä. Deuterin juoksureppu toimi hyvin paljaalla iholla, lieviä hankaumia.

"On helkutin hyvä kotiin tulla taas" (Duracell-pupu Matti Jänö 7.7.2010).

Miehistötappiot korjattu, Duracell-pupu Matti Jänö palannut muonavahvuuteen hyväkuntoisena Luodon Puikkarissa vietetyn 8 vuorokauden jälkeen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Kengättömästä juoksusta Tiede-lehden sivustolla

Tiede-lehden internetsivustolla on keskustelu kengättömästä juoksusta otsikolla
"Juoksukenkä vai paljasjalkajuoksu." Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Mikä Oulun romaneissa on vialla?

Oulun romanit tönivät takaapäin artistia takaapäin karaokessa, nimittelevät karaoken kuistilla kaksi kertaa murhaajaksi ja huutelevat ohiajavasta henkilöautosta Hallituskadulla Oulussa: "Hei mies, mun kaveri väittää sinua homoksi."

Päivän vitsi: "Mitä Oulun lääninvankilassa nyt luetaan, kun kaikki romaanit ovat karaoken terassilla Oulun torinrannassa?"

Karaoksessa mustahattuinen romani tyhjentää virtsarakkonsa terassin roskakoriin. Sisällä mustahattuinen romaniherra räksättää: "Miksi meitä mustalaisia syytetään kaikesta?"

Viikon sisällä, mikä Oulun romaneissa on vialla? Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Kengättömän juoksun opetukset

Juostu kaksi kuukautta sitten 5 km ilman kenkiä. Pohkeet rasittuivat ja pyöräpöljä häiritsi paidaton juoksija oulun juoksua niin, että isovarvas iskeytyi juoksualustaan ja syntyi pehmytkudosvamma. Kengätön juoksu edellyttää jatkuvaa jalkaterän asennon hallintaa ja voimakasta pohjelihasta.

Kylmä juoksualusta vie tunnon jalkapöydästä. Kenkien poisoton jälkeen askel oli noin kilmetrin ajan töksähtelevä kanta-askel, josta elimistö korjasi askeleen rullaavaksi päkiäaskeleeksi. Päkiäaskel tuntuu hyvältä, tytöt ja pojat.

Myllyojan ostoskeskuksen kuntosalissa kaksi juoksumattoa. Tyttö sanoi, ettei kengätöntä juoksua ole varsinaisesti kielletty juoksumaton käyttöohjeessa. Suositteli kenkien käyttöä. Salilla asialliset irtopainot juoksijan painoharjoitteluun ja lukolliset (avain mukaan kumirenkaassa) tilavat pukukaapit. Sosiaalitilat asialliset.

Terveyskeskuksessa ei oikein saa lääkärinaikoja. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus Raksila-Marjaniemi

Harjoitus Raksila-Marjaniemi tiistaina 29.6.2010. Matka noin 56,6 km. Hailuodon SEO:n kahvilassa kylähullu kertoo ensin olevansa yli viisikymmenvuotias ja utelee sitten juoksijan ikää.

Raksilasta lauttarantaan tyyntä ja aurinkoista. Lautalla 5.30 mantereelta luotoon, tuuli nousee. 15 km metsäosuus, sitten maaseutua. Viimeinen 10 km kumpuista kangasmaastoa, paras osuus reitista. Lopuksi meri, leiriytyminen satama-alueella on kielletty. Paluu linja-autolla Oulun linja-auto-asemalle.

Lautalla kylmä tuuli menomatkalla, oltu tuulensuojassa linja-auton takana. Mikään paikka Hailuodossa ei ole auki ennen klo. 8.00, neste- ja ravintotäydennykset oltava mukana. Deuterin juoksureppu toimi hyvin paljaalla iholla, hankauma toisessa olkaluussa.

Miehistötappioita, Duracell-pupu katosi. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Julkiesileikki Troija Kebabissa

Tässä toissaviikolla Troija Kebabissa Pakkahuoneenkadulla Oulussa limainen 35-vuotias herra oli todella kustannustehokas. Tämä herra suoritti esileikin 30-vuotiaan rouvan kanssa rouvan syödessä ruoka-annosta.

Herra työnsi oikean reitensä rouvan reisien väliin ja hieroi rouvan vasenta reittä. Kustannustehokkuuteen kuului kai sekin, että vaaleanruskeaan takkiin pukeutunut rouva söi reppu selässä. Lisäksi rouva töni muita asiakkaita, niin se rakkaus tekee sokeaksi.

Troija Kebabissa on ollut kermaperunat lopussa kaksi kertaa viikon aikana. Toisella kerralla erehdyin ruokailemaan Fratellissa, jossa pitsa on mautonta ja keski-ikäinen puolikkaan pitsan syövä luuseriherra nälvi tämän henkilön pukeutumisesta.

Frateliissa oli ns. opiskelija, joka ensin kinusi alennusta, joka päättyy klo. 22. Kun tämä idiootti ei saanut alennusta, hän sanoi: "Ai, että kymmenen jälkeeen opiskelijat vaurastuvat". Ruokailutaan tämä riemuidootti röyhtäisi niin, että laasti tippui katosta.

Kun nyt soittaa Notre Damen kelloja, kun kyttyraselkärouva on esileikkimässä Troija Kebabissa? Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.