Innostuneisuus

Innostuneisuus on juoksijan (tai muun henkilön) sisäisistä päämääristä syntyvä voimakas saavuttamisen tahto. Innostuneisuus vähentää juoksijan tuntemaa stressiä ja hänen tulisi olla elämässä innostunut säännöllisesti ja usein. (Lampikoski & Miettinen 1999, 106–107.)

”Innostus on sielunkyky, joka sytyttää muut sielunkyvyt täyteen toiminnan liekkiin” (Sylvia Stitt Edwards teoksesta Lampikoski & Miettinen 1999, 106).

"Lapsi on terve, kun se leikkii. Kun lapsi ei lopeta, lapsi on sairas" (kyynistesti innostuneisuudesta, ei tekijätietoja, ei teostietoja.)

”Älä tee vain parhaasi, vaan tee kaikki mitä on tehtävissä” (Sir Winston Churchill teoksesta Lampikoski & Miettinen 1999, 68).

”Kukaan ei niin vanha kuin se, jolta on kaikonnut innostus” (H. D. Thoreau teoksesta
Lampikoski & Miettinen 1999, 121).

Toivominen on tuloksetonta päiväunelmointia, mutta innostuneisuus johtaa tulokselliseen toimintaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitoutumista ja suurta päättäväisyyttä aikaansaada jotakin merkittävää. (Lampikoski & Miettinen 1999, 106–107.)

Juoksija (tai muu henkilö) joka tuntee harjoitellessaan ja elämän rutiinitehtävissä innostuneisuutta on saavuttanut yhden terveen minätilan kulmakiven. Saavuttava ihminen nauttii jokaisesta elämästään hetkestä, koska hän tekee koko ajan sitä, mitä hän tahtoo tehdä. (Lampikoski & Miettinen 1999, 62–63.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Lampikoski, Timo & Miettinen, Pauli. 1999. Voitto – Taito ja tahto. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-16044-3.