Epätoivoinen valmennusselviytyminen

Epätoivoinen valmennusselviytyminen on valmennusyksikön toimintakeinojen kokonaisuus, joka pyrkii ratkaisemaan suuret valmennuksen ongelmat. Valmennuksen ongelmat eivät yleensä ratkea yhdellä muutoksella toimintatavoissa. (Collins 2010, 87–88.)

Valmennuksen laadun kehittäminen ei onnistu nopeasti. Epätoivoisen valmennusselviytymisen piirteitä ovat mm. seuraavat asiat (aakkosjärjestyksessä):

1. kielteisten tosiasioiden kieltäminen
2. konsensus-kulttuurin korostaminen
3. laskelmointiin perustumaton järjetön riskinotto
4. päätöksentekijöiden eristäytyminen kilpailukyvyn aikaansaavista henkilöistä
5. uusien organisaatiomallien hakeminen
6. vastuusta luopuminen (syiden löytäminen ulkopuolelta). (Collins 2010, 87–88.)

Valmennusorganisaatiolle ei ole olemassa yhtä ainoaa ihanteellista tilaa. Kaikki valmennusorganisaatiot ovat kompromisseja ja jokaisella niistä on ovat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mikään organisaatio ei ole ihanteellinen kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa. (Collins 2010, 87.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Collins, Jim. 2010. Parhaasta pohjalle vai vahvana eteenpäin? (alkukielinen teos: How the Mighty Fall: And Why Some Companies Never Give In). Suomentanut Mauri Laukkarinen. Hämeenlinna: Talentum.