Ihmedieettimyytti

Ihmedieettimyytti on uskomus, jolla perustellaan nopeaan painonpudotukseen johtavaaa kapea-alaista ravitsemukäyttäytymisen muutosta. Ihmedieettimyytti ei perustu elimistön fysiologiseen käyttäytymiseen. (Soisalo 2005, 36-37.)

Eräitä ihmedieettejä ovat mm. Antti Heikkilän dieetti, Atkinsin ruokavakio, GI-dieetti, Montignacin dieetti ja Zone-dieetti. Eräitä ihmedieettimyyttejä ovat (aakkosjärjestyksessä, voivat esiintyä eri dieettien yhteydessä):

1. "hiilihydraattien välttäminen on helpoin tapa laihtua"
2. "laihduttaja ei voi syödä leipää"
3. "pelkällä liikunnan lisäyksellä ei laihdu"
4. "peruna lihottaa"
5. "proteiinipitoinen ruokavalio laihduttaa paremmin kuin hiilihydraattipitoinen"
6. "samalla aterialla ei kannata syödä rasvaa ja hiilihydraatteja"
7. "voi on luonnollisempaa rasvaa kuin margariini." (Soisalo 2005, 36-37.)

Mikäli painonhallintaa tavoitellaan liikuntaa lisäämällä, kevyttä (teho 1/5, aerobinen peruskuntoharjoitus) liikuntaa tulee olla vähintään yksi tunti päivässä. Painonhallinnassa ruokavalion tulee sisältää kaikkia ruokaineryhmiä (vältetään ravitsemuksellista epätasapainoa), ja tärkeintä on pitää energia saanti riittävän alhaisena. (Soisalo 2005, 36-37.)

Pysyvä painonhallinta edellyttää elämäntapojen pysyvää muuttamista niin, että elimistöön tuotava energiamäärä on tasapainossa elimistön kuluttaman energiamäärän kanssa. Ihmedieetillä saatu painonmuutos ei ole pysyvä. (Soisalo 2005, 36-37.)

Tasapainonen ravitsemus perustuu elimistön energiantarpeen tyydyttämiseen pääosin hiilihydraateilla. Painonhallinta perustuu ns. kestävyysjuoksjan ravitsemukseen. (lähdetiedot puuttuvat.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Soisalo, Soili (toim.) 2005. Eroon harhaluuloista - irti ihmedieeteistä. Asiantuntija Eeva Voutilainen ETL, Helsingin yliopisto/Avoin yliopisto. Kotilääkäri-lehti 1 (ei vuosikertatietoa, 36-37). Forssa: Yhtyneet Kuvalehdet.