Skandinavian Defendo: Me emme pelkää

Oulun yliopiston Linnainmaan ilmoitustaulussa on ilmeisesti homoseksuaalien kampanjajulisteen 22.11.2010 me emme pelkää lisäksi Oulunkappailuklubin kurssi-ilmoitus Scandinavian Defendo -itsepuolustuskurssista. Erityisen mielenkiintoinen on ilmoituseen liitetty kuva, jossa 120-kiloinen bodari vääntää päätä irti toiselta 120-kiloiselta bodarilta. Näyttävää, mutta ei viisasta.

Ei ihmistä pidä vääntää päästä, siinä katkeaa niskanikamat, ja jos on käynyt Defendo kurssin, tuomio rapsattaa ilmeisesti ainakin törkeästä pahoinpitelystä. Neliraajahalvaus onkin sitten jo toinen juttu, yleensä kamppailulajeissa (mm. judo, karate, savate, jne.) vaarallisimmat tekniikat esitellään vasta useamman vuoden harjoittelun jälkeen, ettei tule vahinkoja.

Lisäksi Oulun kamppailuklubin ilmoituksessa kerrotaan: "Skandinavian Defendo on helposti opittava järjestelmä, joka keskittyy vastaamaan niihin väkivallan uhkatilanteisiin, joita tämän päivän yhteiskunnassa esiintyy." Samantyylistä yleistävää pelottelua kuin homoseksuaalien kampanjassa.

Ilmoituksessa todetaan myös: "Peruskurssilla koulutetaan ja vahvistetaan harjoittelijoita selviytymään itsepuolustustilanteista, jotka sisältävät verbaalista tai fyysistä uhkaa." Ei kai sanallinen uhka ole oikeaa uhkaa, vaan uhka on aina fyysistä, vaikkakin se ilmaistaan sanallisesti.

Ilmoitus päättyy toteamukseen: "Defendo on erinomainen valinta ihmiselle, jonka tavoite on oppia tehokasta itsepuolustusta suhteellisen lyhyessä ajassa." Ei itsepuolustustekniikka paranna tilannetta väkivallan kohteeksi valitun suhteen, se voi jopa aiheuttaa vaaran silloin, kun jäädään uhkatilanteeseen, eikä poistuta siitä välittömästi. Pakene, jos vastustaja on alivoimainen, ja jos et voi paeta, tilanteen kehittymisen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

12.11.2010 Me emme pelkää -tilaisuus

12.11.2010 Me emme pelkää -tilaisuus on ilmeisesti Oulun homoseksuaalisen väestönosan poliittinen mielenilmaus, jota on mainostettu A4-julisteilla ainakin Oulun Linnainmaan yliopiston ilmoitustauluilla.

"Meillä kaikilla on oikeus turvalliseen ja syrjinnästä vapaaseen kaupunkitilaan. Sitä luomme tässä ja nyt" (ilmeisesti Oulun homoseksuaalit, kampanjajuliste 12.11.2010 Me emme pelkää -tilaisuus.)

Kampanjajulisteessa on esitetty tilaisuuden perusteluiksi neljä tosi elämän väkivaltatilannekuvausta:

1. Kesä 2010: poliittisiin toimijoihin ja Setan aktiiveihin kohdistuvia uhkauksia
2. Heinäkuu 2010: pommiuhkauksia North Priden tapahtumapaikoille
3. Syksy 2010: homomiehiin kohdistuneista väkivallantekoja Oulun yössä (pjo: varsin runollinen kielikuva...)
4. 28.10.2010: polttopulloisku Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimistoon (pjo: joka ei sytyttänyt edes pienintäkään paloa, niin toheloita me heterot olemme).

Ilmoituksessa todetaan: "Väkivallan uhka rajoittaa ihmisten toimintamahdollisuuksia Oulussa. Väkivallan uhka vaientaa meitä ja vaikuttaa siihen, missä ja millä mielin kaupungissa liikumme." Ilmeisesti tässä "ihmiset" ja "me" tarkoittavat erityisesti homoseksuaalien mielipidettä omaan pienryhmäänsä kohdistuvasta huomiosta. Miksi homoseksuaalit eivät suoraan puolusta omia oikeuksiaan, vaan vetäytyvät "suuren yleisön" selän taakse?

Lisäksi ilmoituksessa todetaan: "Julkista tilaa täytyy suojella niiltä, jotka olisivat valmiita ottamaan sen itselleen väkivalloin. Väkivalta ja sillä uhkaaminen eivät ole hyväksyttäviä eivätkä laillisia keinoja ilmaista mielipiteitä tai vaikuttaa yhteiskuntaan." Ei kai homoseksuaalisten noitavaino ole yleensäkään yhteiskunnallinen vaikutusyritys, vaan pelkästään väkivallan käyttötilanne, joka tietenkin on huono asia sekin.

Ilmoituksessa todetaan myös: "Väkivalta on uhkaavinta silloin, kun se kohdistuu ihmiseen henkilökohtaisesti - silloin, kun ihminen kokee joutuneensa väkivalla uhriksi yhteiskunnallisen aktiivisuutensa, ihon värin tai sukupuolensa takia. Yhteiskuntaan pitää voida vaikuttaa ja osallistua ilman, että joutuu peittelemään itseään väkivallan uhan vuoksi." Hups, väkivallan kohteeksi valikoitumisen syistä on jäänyt pois seksuaalinen suuntautuneisuus, eli nyt homoseksuaalit ratsastavat poliitikon, ihon värin ja naissukupuolen, naiset kokevat väkivallan uhkaa, ei välttämättä väkivaltaa, useammin kuin miehet, eli poliittisen vapauden, rasismin ja sukupuolten tasa-arvon kustannuksella. Ja tuo sanavalinta "peittelemään", aivan mainio, "olemaan komerossa", olisi kai ollut vielä osuvampi ilmaus.

Lopuksi ilmoituksessa todetaan: "Julkinen tila kuuluu kaikille. Ihmisten pitää voida liikkua ja toimia niin arkisesti kuin yhteiskunnallisesti, kelloon katsomatta, taakse vilkuilematta. Pelkäämättä." Tilaisuuden otsikko on "me emme pelkää", ja tässä sanotaan että sitä kuitenkin pelätään. Olisiko Oulun homoseksuaaleilla vähän tarvetta hankki annos tervettä katuviisautta (Street Wisdom), mielenilmausten järjestämisen sijaan. Ei se väkivallan kohteeksi valituksi tuleminen ole pelkästään homoseksuaalisten yksinoikeus, eikä julisteen väkivaltatilanteita ole suhteutettu valtaväestöön kohdistuneisiin väkivallantekoihin vuoden 2010 aikana. Ilmeisti muutama heterokin on ollut väkivallan kohteena tarkasteluajanjakson aikana. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Hannu Aravirta: Kärpäsille lisää mustelmia

Hannu Aravirta on palkattu jääkiekkojoukkue Oulun Kärpästen valmentajaksi, koska tässä vaiheessa kautta Oulun Kärpäset ovat Suomenmestaruussarjassa sijalla 11, joka ei ilmeisesti ole kovin hyvä sijoitus. Hannu Aravirta totesi television iltauutisissa 22.11.2010, että "jääkiekko on taistelulaji ja että pelaajien tulee kestää mustelmia".

Kuukauden joukkuepelisitaatti: "Jääkiekko on taistelulaji, ja pelaajien tulee kestää mustelmia" (Hannu Aravirta, TV:n iltauutiset 22.11.2010).

Pieni vinkki herra Aravirralle: taistelulajeissa on perimmäisenä tarkoituksena aiheuttaa vastustajalle mahdollisimman suuri fyysinen vaurio... VÄÄRIN, VÄÄRIN, VÄÄRIN ... Oikeammin saavuttaa voitto vastustajaa mahdollismman vähän vahingoittaen. Herra Aravirta, jääkiekkopelin voittaa sillä, että on yhden maalin johdossa ennen loppuvihellystä. Mustelmien ottaminen on voittamisen kannalta täysin merkityksetöntä.

Oulun Kärpäset ovat tukevasti matkalla kohti poistumista Suomen jääkiekon mestaruussarjasta. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Haikuja Tiksulle vol. 13

Kirjoita haiku.
Seitsemäntoista
tavua, rivit.

MIELENI VALON

Seksikäs sinä
täytät intohimolla
mieleni valon.

HARMAAN PILVEN

Ihosi valo
peittää pimeyden
harmaan pilven.

PALUU HETKEEN

Vartalosi yö
on valoisan tuulen
paluu hetkeen.

Haikuja Tiksulle vol. 12

Kirjoita haiku.
Seitsemäntoista
tavua, rivit.

KAIKKI LAULUT

Unesi laulu,
laulut turhuuden.
Kaikki laulut.

SAMA VERESI

Sataman vesi
on sama kuin meren.
Sama Veresi.

KUNNES VOITAT

Sielun tuli
polttaa sydäntäsi
kunnes voitat.

Haikuja Tiksulle vol. 11.

Kirjoita haiku.
Seitsemäntoista
tavua, rivit.

SIELUSI SANAT

Hiljainen lumi
sydämesi polulla,
sielusi sanat.

ENNEN KASTETTA

Rakkautesi
kuiskaus tuulessa
ennen kastetta.

EI MUUTA

Pimeä hetki,
saapuva aamu.
Ei muuta.

Heti mulle kaikki nyt -oireyhtymä

Heti mulle kaikki nyt -oireyhtymä on henkilön mielentila, jossa hän pyrkii ottamaan itselleen merkittäväksi kokemansa asiat välittömästi. Termi on epävirallinen, ja se muistuttaa läheisesti lisää mulle- ja minä, minä, minä -oirehtymää.

Lisää mulle -oireyhtymä

Lisää mulle -oireyhtymä on henkilön mielentila, jossa hän pyrkii saavuttamaan tärkeiksi koettuja asioita suurimman mahdollisimman määrän. Termi on epävirallinen.

Minä, minä, minä -oireyhtymä

Minä, minä, minä -oireyhtymä on henkilön mielentila, jossa hän tavoittelee myönteiseksi arvostettuja asioita itselleen niin, että hän ei ole valmis panostamaan niihin henkilökohtaisia resurssejaan. Termi on epävirallinen.

Verenluovutus on pois muodista

Verenluovutus on pois muodista, koska vaikka luovuttaisit vertasi, Oulussa henkilöt (erityisesti vanhat naiset) tönivät sinua. Punaise ristin veripalvelu on itsekästä voitontavoittelua. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

PS. Luovutin verta, mutten saanut edes kahvia OAMK:n kahvilasta seuraavana päivänä. Reilua, Suomen Punainen Risti?

Aitta 22 9.11.2010

Aitta 22 tiistaina 9.11.2010, tyttöporukan "Marraskuuta" ja "Joutsenlaulua". Jalaton týttö laulaa katkeruuttaan, ja hänen kaverina ettei halua menettää asiaa.

Taistelulajien harjoittajalla (flikka) on rautainen sydän. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 9.11.2010

12 km ja teho 1/5. Pakkasta noin 4 Celsius-astetta ja kohtalainen tuuli. Jäätävyys noin 3-4/5. Juoksukeli tavanomainen pakkaslumi kohtuullisella juokualustakitkalla. Päivän juoksuteema: "Duck you!" Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Oulun Raksilan S-Market tylöytyy

Oulun Raksilan S-Market tylöytyy lähestyen Raksilan Sokos-Prismaa ja Asemakadun Toivo Lähikauppiasta. Asiaakkaat tönivät ja henkilökuntakin alkaa olla aika lailla ei-palveluhenkistä. Tästkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Karaokeaitta 22 (ei kanta-asiakkaita)

Lauantaina Karaokeaitta 22:ssa (Torikatu 22, Oulu) olivat asiakaspaikat pyhäinmiestenpäivän aatona la 6.22.1010 täynnä klo 22.00. Satoi miltei räntää, ja jäätelöautoa ajava pienikokoinen ovimies (ei Jyrki) käännytti suoraan ovelta, tämän henkilön, joka on käynyt Aitta 22:ssa vuodesta 2005 alkaen (lähes saman ajan, kuin Hasse on toiminut ravintolapäällikkönä).

Ei Sol-maissiolutta pyhäinmiestenpäivänä 2010 Aitta 22:ssa, ei kanta-asiakkaita, ei liiketoiminnallista menestystä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Haikuja Tiksulle vol. 10.

Kirjoita haiku.
Seitsemäntoista
tavua, rivit.

KULJE MATKASI

Lumessa sade,
polulla askeleesi.
Kulje matkasi.

SINÄ HENGITÄT

Ankat kulkevat
virran mukana uiden.
Sinä hengität.

KIINAN HERRUUS

Kiinan kulttuuri,
kopiointia kaiken.
Kiinan herruus.

Hyötyhakuinen ajattelu

Hyötyhakuinen ajattelu on elämäntapa, jossa materialistisen hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät elämänvalinnat heikentävät henkilön mahdollisuuksia kasvaa omaksi itsekseen. Hyötyajattelun katsotaan estävän ihmisen itsetuntemuksen kehittymisen. (Heydemann 1996, 46-48.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Heydemann, Irma. (toim.) 1996. Zen, Jung ja sipulin ydin. Kotilääkäri-lehti 10 (ei vuosikertatietoa, 46-48). Forssa: Yhtyneet Kuvalehdet.

Arvostava (korjaava) palaute

Arvostava (korjaava) palaute on sosiaalisen vuorovaikutuksen viesti, jonka tarjoituksena on saada aikaan palautteen kohteen käyttäytymisen muutos loukkaamatta palautteen kohteen kokemaa ihmisarvoa. Arvostava palaute kertoo palautteen kohteelle sen, että palautteen antaja on kiinnostunut palautteen kohteesta ja haluaa auttaa häntä. (Viljamaa 2005, 25.)

"Huuda, kunhan et mulle huuda" (pjo).

"Toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa" (ei lähdetietoja).

Sosiaalinen vuorovaikutus ja arvostavan palautteen antaminen perustuu sosiaalisissa suhteissa toimivien henkilöiden väliseen luottamukseen ja ihmisarvon kunnioitukseen. Ihmisten viestinnän piilomerkitykset (sanattomat viestit) vaikuttavat suuresti henkilön ilmaisemaan kunnioitukseen toista kohtaan. (Viljamaa 2005, 25.)

"Tottelija ei ajattele" (Viljamaa 2005, 27.)

Arvostava palaute perustuu palautetta antavan henkilön myönteiseen kuvaan muista ihmisistä. Arvostavan palautteen tarkoituksen ei ole oman valta-aseman vahvistaminen (johtailu). (Viljamaa 2005, 26-27.)

Arvostavassa (korjaavassa) palautteessa säilytetään palautteen kohteen itsearvostus. Muita arvostavan (korjaavan) palautteen periaatteet ovat (aakkosjärjestyksessä):

1. annetaan palaute kahdenkesken
2. annetaan palautetta vastaanottajan vastaanottokyvyn mukaan
3. annetaan toteutettavissa oleva ratkaisutapa
4. keskitytään asiaan (henkilön ominaisuuksiin)
5. keskitytään tulevaisuuteen
6. puhutaan omista tuntemuksista
7. muistetaan, että palautetilanne on oppimistilanne. (Viljamaa 2005, 27.)

Arvostava palaute keskittyy tilanteen ratkaisemiseen esittämällä asiaankuuluvia huomioita kysymysten muodossa. Yhteisössä (mm. organisaatiot), jossa kaikki kilpailevat kaikkia vastaan, ei ole mahdollista tehostaa toimintaa palautetta antamalla. (Viljamaa 2005, 26.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Viljamaa, Janne (toim.) 2005. Näin palaute menee perille. Kotilääkäri-lehti 1 (ei vuosikertatietoa, 25-27). Forssa: Yhtyneet Kuvalehdet.

Ihmedieettimyytti

Ihmedieettimyytti on uskomus, jolla perustellaan nopeaan painonpudotukseen johtavaaa kapea-alaista ravitsemukäyttäytymisen muutosta. Ihmedieettimyytti ei perustu elimistön fysiologiseen käyttäytymiseen. (Soisalo 2005, 36-37.)

Eräitä ihmedieettejä ovat mm. Antti Heikkilän dieetti, Atkinsin ruokavakio, GI-dieetti, Montignacin dieetti ja Zone-dieetti. Eräitä ihmedieettimyyttejä ovat (aakkosjärjestyksessä, voivat esiintyä eri dieettien yhteydessä):

1. "hiilihydraattien välttäminen on helpoin tapa laihtua"
2. "laihduttaja ei voi syödä leipää"
3. "pelkällä liikunnan lisäyksellä ei laihdu"
4. "peruna lihottaa"
5. "proteiinipitoinen ruokavalio laihduttaa paremmin kuin hiilihydraattipitoinen"
6. "samalla aterialla ei kannata syödä rasvaa ja hiilihydraatteja"
7. "voi on luonnollisempaa rasvaa kuin margariini." (Soisalo 2005, 36-37.)

Mikäli painonhallintaa tavoitellaan liikuntaa lisäämällä, kevyttä (teho 1/5, aerobinen peruskuntoharjoitus) liikuntaa tulee olla vähintään yksi tunti päivässä. Painonhallinnassa ruokavalion tulee sisältää kaikkia ruokaineryhmiä (vältetään ravitsemuksellista epätasapainoa), ja tärkeintä on pitää energia saanti riittävän alhaisena. (Soisalo 2005, 36-37.)

Pysyvä painonhallinta edellyttää elämäntapojen pysyvää muuttamista niin, että elimistöön tuotava energiamäärä on tasapainossa elimistön kuluttaman energiamäärän kanssa. Ihmedieetillä saatu painonmuutos ei ole pysyvä. (Soisalo 2005, 36-37.)

Tasapainonen ravitsemus perustuu elimistön energiantarpeen tyydyttämiseen pääosin hiilihydraateilla. Painonhallinta perustuu ns. kestävyysjuoksjan ravitsemukseen. (lähdetiedot puuttuvat.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Soisalo, Soili (toim.) 2005. Eroon harhaluuloista - irti ihmedieeteistä. Asiantuntija Eeva Voutilainen ETL, Helsingin yliopisto/Avoin yliopisto. Kotilääkäri-lehti 1 (ei vuosikertatietoa, 36-37). Forssa: Yhtyneet Kuvalehdet.

Itseä vahingoittavien elämänvalintojen muuttaminen

Itseä vahingoittavien elämänvalintojen muuttaminen on prosessi, jossa henkilö ensin elää säilyttäen vahingollisen elämänvalinnan tietoisena sen haittavaikutuksista (vaihe voi kestää vuosia). Tämän jälkeen voi seurata vaihe, jossa henkilö muuttaa haitallisen elämänvalinnan omalta kannaltaa myönteiseksi elämänvalinnaksi. (Tuominen 2005, 82.)

"Jos ei nyt, niin milloin?" (Seela Sella).

Kielteisen elämänvalinnan muuttaminen myönteiseksi elämänvalinnaksi tulee tapahtua välittömästi (nyt). Muutoksen ajankohdan siirtäminen myöhäisemmaksi estää muutoksen toteutumisen. (Tuominen 2005, 82.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Tuominen, Pirkko (toim.) 2005. Tommy Hellsten: Miksi elämantapojen muuttaminen on niin vaikeaa? Kotilääkäri-lehti 1 (ei vuosikertatietoa, 82). Forssa: Yhtyneet Kuvalehdet.

Pakottava (alistava) johtajuus

Pakottava (alistava) johtajuus on termi, joka kuvaa henkilön rankaisuvaltaan (väkivallan käyttö) perustuvaa vuorovaikutustapaa sosiaalisessa (ihmistenvälisessä) vuorovaikutuksessa. Pakottava johtajuus on lumejohtajuutta ilman johtajan asemaa sosiaalisessa ryhmässä. Termi on epävirallinen. (ei lähdetietoja.)

Kävele, tai itke ja kävele (3-vuotiaalle pojalle päiväkotityöntekijän taholta esitetty tilannearviointi klo 10.00 päiväohjelmakohdan vuoksi, 2.11.2020 pjo.)

Pakottavassa johtajuudessa henkilö pyrkii muuttamaan yhteisönsä ihmisjäsenten käyttäytymistä omien tavoitteidensa mukaiseksi väkivaltaa (pakottaminen) käyttäen. Pakottavaa johtajuutta ei yleisesti pidetä kustannuksiin nähden tuloksellisten organisaatioiden ominaisuutena. (ei lähdetietoja.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ei lähdetietoja.

MUUT LÄHTEET:
Paidaton juoksija oulu. 2.11.2010. Silminnäkijänä 3-vuotiaiden lasten klo 10.00 kävelyyn Oulun Yliopiston alueella Oulun Teknopolissa Linnainmaalla.

Johtaja vai johtailija

Johtaja vai johtailija on kysymyksenasettelu, jossa sosiaalisen yhteisön päätöksentekijä ja sosiaalisen yhteisön päätöksentekijäksi (ilman johtajan ominaisuuksia) valitun henkilön asema (sosiaalinen status) kertoo kyseiseen henkilöön kohdistuvasta kunnioituksen määrästä kyseisessä yhteisössä. Termi on epävirallinen ja sisältää sanaleikin termiin mahtailija (mm. "öykkäri", "pompottaja", yleisemmin valta-asemansa väärinkäyttäjä).

Johtaja on yksinäinen, mutta hänen ruokansa on parempaa (pjo).

Johtailija haluaa saada itselleen johtajan edut ilman omistautumista yhteisönsä jäsenten edun ja yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen. Poliittinen vaikuttaja on yleensä johtailija.

Sosiaalisessa yhteisössä kunnioituksen määrä on tekijä, joka on mittari henkilön tuloksentekokyvylle. Johtajaa seurataan vaikka "helvettiin", johtailijan valta riittää siihen, että ollaan fyysisesti, ei henkisesti (työhön sitoutuneesti) läsnä.