Käytännön kehonkieli myyjälle

Käytännön kehonkieli myyjälle on leikkimielinen ohje asikaspalvelijan kehonkielestä. Ohjeen leikkimielisyydessä on puolet totta.

Käytännön kehonkieli perustuu kolmeen käsien asentoon, jotka ovat muuriasento, kersanttiasento ja kädet vapaina asento. Muuriasennossa kädet ovat ristissä rinnan päällä ja kersanttiasennossa (ruustinna-asento) kyynärpäät osoittavat vartalosta poispäin kämmenten nojatessa lantioon. Kädet vapaina -asennossa kädet ovat rentoina vartalon sivulla... (Valvio 2010, ei sivutietoja.)

Kädet sivuilla asennossa asiakaspalvelija voi siepata rahat asiakkaalta. Muuri- ja kersanttiasennossa se ei onnistu. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Valvio, Timo. 2010. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Hämeenlinna: Helsingin seudun kauppakamari. ISBN 978-952-246-030-1. Saatavuus OAMK Liiketalouden yksikön kirjasto.

Koira korkeassa koulussa: Projekti Fumer

Projekti Fumer on tietojenkäsittelytieteiden viiden vuoden ajalle sijoittuva opiskeluprojeksi. Fumer on ranskaa, ja tarkoittaa [tässä] "hihojen polttamista, hiiltymistä, jne". Fumerin vaihejako on kuvattu kolmella GATT-kaaviolla ja projektin omistaja on paidaton juoksija oulu.

Koira korkeassa koulussa: GATT-kaavio III

GATT-kaavio on projektin vaiheiden kuvaamiseen käytettävä vaihemalli. Tietojenkäsittelyn yliopisto-opintojen maisteriopintojen GATT-kaavio (versio 1.0) voi olla seuraavanlainen:

( (c) 2010 paidaton juoksija oulu ). Tehtävälista on laadittu Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opinto-oppaan perusteella. KIRJALLISET LÄHTEET: Oulun yliopisto. 2010. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opinto-opas. Oulu: Oulun yliopisto. (lähdetiedot tarkistetaan)

Koira korkeassa koulussa: GATT-kaavio II

GATT-kaavio on projektin vaiheiden kuvaamiseen käytettävä vaihemalli. Tietojenkäsittelyn yliopisto-opintojen aineopintojen GATT-kaavio (versio 1.0) voi olla seuraavanlainen:

( (c) 2010 paidaton juoksija oulu ). Tehtävälista on laadittu Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opinto-oppaan perusteella. KIRJALLISET LÄHTEET: Oulun yliopisto. 2010. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opinto-opas. Oulu: Oulun yliopisto. (lähdetiedot tarkistetaan)

Koira korkeassa koulussa: GATT-kaavio I

GATT-kaavio on projektin vaiheiden kuvaamiseen käytettävä vaihemalli. Tietojenkäsittelyn yliopisto-opintojen yleis- ja perusopintojen GATT-kaavio (versio 1.0) voi olla seuraavanlainen:

( (c) 2010 paidaton juoksija oulu ). Tehtävälista on laadittu Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opinto-oppaan perusteella. KIRJALLISET LÄHTEET: Oulun yliopisto. 2010. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opinto-opas. Oulu: Oulun yliopisto. (lähdetiedot tarkistetaan)

Koira korkeassa koulussa: Projektiajattelu

Projektiajattelu on projekteissä käytettävä tapa jäsentää mm. suoritettavan tehtävän vaihejako, aikataulutus ja seurantamenetelmät. Korkeakouluopiskelu ei poikkea sovellettavan projektiajattelun suhteen muista projekteista. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

"Puhuttaessa akateemisesta vapaudesta, ne [tässä: Oulun yliopiston opiskelijat] unohtavat vapauteen väistämättä liittyvän vastuun" (15.9.2010 paidaton juoksija oulu).

"Miten opiskelu myöhästyy vuoden? Päivä kerrallaan" (ei lähdetietoja).

"Mikään ei ole niin raskas, tehoton ja turhauttava kuin huonosti johdettu projekti" (ei lähdetietoja).

Opiskeluprojekti suurimmat riskit muodostavat projektin pitkä kesto (5 vuotta) ja opiskelija itse (henkilöstöriski, mm. innostuneisuuden puute). Keskimääräisen riskin muodostavat taloudelliset resurssit. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

Opiskeluprojektin tärkeimmät hallintakeinot ovat tehtävälista (HOPS) ja tehtävälistan aikataulutus GATT-kaaviolla. Opiskelun läpimenoajan kannalta tärkein on tasavauhtinen harjoittelu ja palauttavat jaksot, mikäli ylirasitusta ilmenee. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

Mikäli yliopisto-opinnoissa ensimmäisen lukuvuoden aikana suoritettujen opintojen määrä jää alle 40 opintopisteen (normi 60 op), opiskelija ei tule valmistumaan milloinkaan. Opiskelijoita, jotka opiskelevat normiajan jälkeen (5 vuotta), kutsutaan n:n vuoden opiskelijoiksi. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

Opiskeluprojektin riskien poistamisessa tärkein tekijä on yhteisöllinen opiskelu ja 8 tunnin opiskelu työpäivinä (säännöllinen elämä). Yhteisöllinen opiskelu edellyttää innovatiivisen opiskeluilmapiirin synnyttämistä. Kunkin opiskelijan on lyödettävä itselleen sopiva työtapa. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Lisätään myöhemmin.

Osta, osta vauva, vauva, hyvä ostos

Osta vauva, hyvä ostos on Catcatin teoksen Bye, bye, baby, baby, goodbye (ovimies 11.9.2010) äänneasusta määräytyvä kaksoismerkitys eli osta, osta vauva, vauva, hyvä ostos. Ilmauksen ei tiettävästi katsota kehoittavan kansainväliseen lapsikauppaan.

Catcat on suomalaisen Kätkien sisarusten muodostama lauluduo. Ei merkittävää menestystä Suomessa tai kansainvälisillä musiikkimarkkinoilla. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

SUULLISET LÄHTEET:
Ovimies Aitta 22 Oulu. 11.9.2010.

Italian ääntäminen

Italian ääntäminen edellyttää suomalaiselta henkilöltä tarkekirjoituksen opettelemista. Yleisiä periaatteita italian foneettisesta tarkekirjoituksessa ovat seuraavat asia:

1. painollinen vokaali osoitetaan pisteellä vokaalin alapuolella
2. soinnillisena ääntyvä s ja z sekä kirjainyhdistelmässä gli silloin, kun se ääntyy g:nä eikä kirjainyhdistelmänä kj) osoitetaan pisteellä kirjaimen alapuolella
3. painollinen aksenttimerkillä varustettua vokaalin ääntymistä ei merkitä erikseen pisteellä kirjaimen alapuolella
4. italian vieraskielisten lainasanojen ääntäminen tarkistetaan sanakirjasta, sillä se voi poiketa huomattavasti iltaliankielisestä äänneasusta. (Berggren, Kinnunen & Lounasvuori-Riihonen 2003, 15.)

Vokaalien ääntämisen tärkeimmät periaatteet ovat seuraavat. E:n ja o:n ääntäminen vaihtelee Italian eri osissa.

1. a verrattuna suomalaiseen a:n hiukan avoimempi pnt = painoton tavu
2. e + pt ääntyy joko avoimena a:n vivahtavana e:nä tai suljettuna i:n vivahtavana e:nä pt = painollinen tavu
3. e + pnt ääntyy aina suljettuna e:nä pv =painollinen vokaali
4. i samankaltainen suomen i:n kanssa
5. i + pv äännetään suomen j:n kaltaisena
6. o + pt ääntyy joko avoimena a:n vivahtavana o:na ta suljettuna u.n vivahtavana o:na
7. o + pnt ääntyy aina suljettuna o:na
8. u verrattuna suomalaiseen u:n hiukan suljetumpi
9. u + pv äännetään w-äänteenä. (Berggren, Kinnunen & Lounasvuori-Riihonen 2003, 15-16.)

Konsonanttien ääntämisen tärkeimmät periaatteet ovat seuraavat. Muut kuin tässä mainitut konsonanttiryhmät äännetään suomen kaltaisena:

1. c + e, i äännetään soinnillisena suhuäänteenä kuten ranskan sanassa je (minä)
2. c + a, l, o, r, u äännetään suomen k:n kaltaisena
3. cc + e, i äännetään t: + soinnillinen suhuäänne t: = tt
4. cc + a, l, o, r, u; cch äännetään k: k: = kk
5. ch äännetään suomen k:n kaltaisena
6. g + e, i äännetään d + soinniton suhuäänne
7. g + a, l, o, r, u; g + h äännetään suomen g:n kaltaisena
8. g + li pt äännetään kirjainyhdistelmänä kli
9. g + li pnt äännetään äännesulautumana kj
10. g + n äännetään äännesulautumana nj
11. g + u äännetään äännesulautumana gw
12. h mykkä äänne (ei äännetä)
13. q + u äännetään äänesulautumana kw
14. s + soinniton konsonatti; vokaalin edessä; sanan viimeisenä kirjaimena äännetään suomen s:n kaltaisena soinnittomana s:nä
15. s + b, d, g, l, m, n, r, v; myös s + vokaali äännetään soinnillisena z:nä
16. sc + e, i äännetään soinnittomana suhuäänteenä kuten ranskan sanassa chanson
17. sc + a, h, o, u, äännetään äännesulautumana sk
18. z (soinniton) äännetään äännesulautumana ts
19. z (soinnillinen) äännetään d + soinnillinen z soinnillisuus osoitetaan pisteellä z:n alla
20. zz (soinniton) äännettään äännesulautumana tts
21. zz (soinnillinen) äännettään äännesulautumana ddz soinnillisuus osoitetaan pisteellä z:n alla. (Berggren, Kinnunen & Lounasvuori-Riihonen 2003, 16-18.)

Italian kielen opiskelussa tarkekirjoituksen ymmärtäminen edellyttää tarkemerkin yhdistämistä alkuperäiseen (natiiviin) italiaan. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Berggren, Ola, Kinnunen, Silja & Lounasvuori-Riikonen, Kristiina. 2003. Italia-suomi-suursanakirja. Keuruu: Otava.

Tehohölkkä

Tehohölkkä on uustermi juoksulle. Termi esiintyy mm. Oulun yliopiston Liikuntaohjelmassa lukuvuodelle 2010. (Oulun yliopoisto 2010, 4.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Oulun yliopisto. 2010. Liikuntaohjelma lukuvuodeksi 2010-2011. Ei julkaisupaikkaa: Ei kustantajaa.

Juoksuvinkki Iikalle

Iikka, säilytä harjoitustasapaino, pidä harjoittelu nousujohteisena ja hanki kunnon varusteet. Anna rasitusvamman parantua ja noudata Readin portaiden periaatteita aloittaessasi harjoittelu uudelleen.

"Jokainen vastaa itse juoksuharjoittelustaan" (pjo).

Älä kilpaile tyttöystäväsi kanssa harjoitellessasi. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Haikuja Tiksulle Vol. 6

Kirjoita haiku.
Seitsemäntoista
tavua, rivit.

VIRTOIHIN KULKEE

Pieni ajatus,
aikaa kasvaa toiseksi.
Virtoihin kulkee.

TAHDON SEN, JEP, JEP

Lepäät ja laulat.
Äänesi kasvaa sinuun.
Tahdon sen, jep, jep.

KOSKEE TAI EI, AUTS!

Sydän hiekassa,
piirrettynä sisääni.
Koskee tai ei, auts!

Haikuja Tiksulle vol. 5

Kirjoita haiku.
Seitsemäntoista
tavua, rivit.

MATKALLA SINUUN

Sateesta yöhön
ja kevät on laulusi.
Matkalla sinuun.

KAIKKI SIINÄ

Turvattu koira,
ruokaa säännöllisesti.
Kaikki siinä.

LUOVU JA KOSKE

Tuttu kohtalo
johtaa yön väärään suuntaan.
Luovu ja koske.

Haikuja Tiksulle vol. 4

Kirjoita haiku.
Seitsemäntoista
tavua, rivit.

SINUN KUUTAMO

Keltaiset lehdet,
kadulla kulkijoita yön.
Sinun kuutamo.

METSIESI TIE

Oudon valoisa
unohdus lepää aamuun.
Metsiesi tie.

TAPAHTUU PALJON

Laulava koira
taluttaa sinut tänne.
Tapahtuu paljon.

Tehokkuuden päätekijä

Tehokkuuden päätekijä on tavoitteiden saavuttamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin liittyvä muuttuja. Tehokkuuden päätekijät ovat aika, kustannukset sekä laatu ja ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään. (Åkerberg 2006, 19-20.)

"One thing you can't recycle is wasted time / aikaa ei voi käyttää uudelleen" (Taiichi Ohno teoksesta Åkerberg 2006, 21. Suomentanut pjo).

"The goal is not save money but to make money / Tee rahaa, älä pihtaa sitä" (Eli Goldratt Rethinking the future / 'Focusing on constraints, not cost'" teoksesta Åkerberg 2006, 159. Suomentanut pjo).

Tehokkuus on hyvä silloin, kun läpimenoaika on lyhyt, kustannukset alhaiset ja laatu riittävän hyvä. Tehokkuus perustuu ihmisjohtajuuteen (leadership), joustavuuteen ja nopeaan mukautuvuuteen. (Åkerberg 2006, 19-20 ja 159-163.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Åkerberg, Pertti. 2006. Budjetoinnin mielettömyys. Ei julkaisupaikkaa: Talentum.